Eiliseltä ainoa mainitsemisen arvoinen saavutus oli kentän auraus, johon meni aikaa 2,5 h. Muuta en sitten ehtinytkään tehdä, kun illalla oli vielä kaksi tuntia sovittuna. Myös Pepin pysäkiltä haku sujui normaalia paljon hitaammin, kun toinen auto on korjauksessa. Joudin siis hakemaan neidin traktorilla ;)
Tänään Minnillä oli siis vihdoin klinikka-aika Piikkiössä Hippomedissä jumittelun selvittämiseksi. Mukaan lähti myös Manu, jolla on kaikki vaivat, joita hevosella voi olla. Minnin kanssa aloitettiin juoksuttamalla maneesissa, sekä ympyrällä että suoraan. Oikeassa takajalassa eläinlääkäri huomasi pientä ontumaa ja takaosan lihaksistossakin oli epäsymmetriaa. Vähän tämä jäi kyllä vaivaamaan, koskaen ole itse huomannut mitään. Sen vielä uskon, että voin hyvin olla sen verran puusilmä, että en huomaa, mutta poni on ollut mukana valmennuksissa, joissa ihan oikeat ammattilaiset ovat seuranneet sitä liikkeessä eikä hierojakaan ole sanonut mitään, vaikka ponia on useampi kerta käyty läpi. Voihan se olla, että olisi juuri reissun alla vaikka liukastunut tms. mutta sekään ei selittäisi lihaksiston epäsymmetriaa...Onhan se ollut kankeampi oikealle ja vasen laukka ei pyöri yhtä hyvin kuin oikea, mutta ontuu...Sitä nyt ei kuitenkaan tutkittu sen enempää, mutta vaivaamaan jäi kyllä.
Minniltä tähystettin sitten mahalaukku. Siellä oli pientä ärtymää ja punoitusta sekä yksi haavauma. Ei siis mikään paha. Jonkin verran oli myös kellertäviä arpeutumia, mutta kokonaisuudessaan maha näytti paljon paremmalta kuin Manun maha joulukuussa. Myös suolisto kuvattiin hiekan varalta, mutta sitä ei ollut. Poni ei siis taidakaan olla niin ahne kuin luulin. Vatsaoperaatioiden jälkeen Minniltä poistettiin vielä sudenhampaat. Jos edes suu alkaisi toimia paremmin. Nyt muutama päivä käytetään vielä hackamoreja ja sitten päästään hommiin. Mahahaavaa varten poni sai myös GastroGard-kuurin (12 pv ½ tuubia kerralla). Katsotaan sitten kuurin loppupuolella, miltä poni vaikuttaa. Onko parempi vai lähdetäänkö tonkimaan löytyykö sieltä jalasta vielä jotain. Se on niin vaikea sanoa, johtuuko haluttomuus mahasta, koska toiset hevoset reagoivat niin paljon herkemmin näihin ongelmiin ja pienikin ärtymys limakalvoilla saa ponin suuttumaan. Nyt siis lääkettä nassuun ja seuraillaan. Olosuhteet meillä on jo sellaiset, että niitä ei voi enää parantaa juurikaan. Kaura nyt jätetään vielä kokonaan pois, saihan se sitä puoli litraa päivässä...
Illalla oli vielä Krissen valkku Sissillä. Taas alkutunti oli yhtä sätkyilyä. Ihan kuin istuisi jonkun pienen tulivuoren päällä, joka välillä tuprauttaa tuhkaa ilmoille vähän kovemmalla paineella. Vasen kierros oli varsinkin ihan järkyttävä, vissiin oli poni niellyt rautakangen. Onneksi tunnin teemana oli eteen-alas ratsastus. Oikeassa kierroksessa vihdon sain poniin vähän jotain otetta ja sitten vasenkin alkoi toimia. Kaiken kaikkiaan poni oli lopulta oikeinkin kiva ja rento, mutta ei se ihan vaan istuskelemalla tullut siihen pisteeseen...Vasen hauis on vieläkin ihan hapoilla, vaikka yhtään ei sais vetää...Laukassakin venytti hyvin alas. Kaikkein ärsyttävintä on, kun tiedät että poni pystyy ja osaa tasan tarkkaan tehdä jonkun pyydetyn jutun, mutta jännityksissään ei kuule eikä näe, vaan juoksee alta pois taipumatta yhtään mihinkään. Mutta ihan positiivista, että parin viime valkun (siis viime Anna ja nyt) en ole meinannut lähteä pois kesken tunnin, kun mikään ei toimi :) Ehkä tästä tulee sittenkin jotain. Nyt pitäis saada taas kisat näköpiiriin, niin motivaatio nousisi myös eikä aina vaipuisi epätoivoon, kun poni ei toimikaan just niinkuin olin ajatellut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti