23. Kevyt päivä

Siis poneilla, ei mulla ;) Aamutallin jälkeen vietin laatuaikaa pyykkivuoren kanssa semmoset 2,5 tuntia...

Peppi liikutti reippaasti taas Lillin eskarin jälkeen. Lilli oli kyllä hieman erimieltä työskentelystä, mutta noin tunnin väännön jälkeen Peppi sai sen laukaankin. Yleensähän Lilli toimii hyvin, mutta nyt Peppi uskaltautui ekaa kertaa kokeilemaan laukkaa ilman satulaa, joten Lilli-vanha kettu- käytti heti pienen epävarmuuden hyväkseen ja koitti vaan kiskoa ohjia sekä kurvata kentän keskelle...Itse kotin siinä neuvoa tyttöä karsinoiden siivouksen lomassa. Rohkeutta on kyllä tullut tosi paljon lisää, vielä kun ohjat pysyisi käsissä, niin yhteistyö toimisi pienemmällä avulla ja helpommin.

Sissi sai tänään maastokävelyn eilisen kisatreenin jälkeen. Peppi lähti Minnin kanssa mukaan. Sissi oli oikein rento ja mukava, mutta Minni koitti taas vältellä lenkkiä koko alkumatkan. Ensin se jäi kyttäämään moottorikelkkaa ja koitti kääntyä kotiin. Kelkka ei ollut edes lähellä, mutta ääni kuului. Talutin sitä siis vähän matkaa käsihevosena ja matka jatkui. Vissiin poni sitten tajusi, että näinkin voi tehdä ja koitti sitten kerran jos toisenkin tehdä saman tempun uudelleen. Minni tuli sitten lopulta koko menomatkan käsihevosena. Vasta kun käännyttiin metsäpoluille kotiin päin, poni suvaitsi toimia niin kuin pitää. Tuntuu, että teen jatkuvasti virhearviointeja sen kohdalla. Kuvittelen, että se toimisi tietyssä tilanteessa, koska on toiminut siinä aina mun kanssakin. Kokemattomampi kuski kyytiin ja poni ei toimi lainkaan. Täytyy nyt vaan viedä se sinne klinikalle, jos joku selvyys saataisiin sen ongelmiin.

Peppilotta 6-v. ja Minni 5-v. maastoon lähdössä

valo ei enää oikein riittänyt kuvaamiseen

 Lenkin jälkeen pidin yhden tunnin  ja ohjasajoin Glowta. Se on jumittanut ratsastaessa heti, kun alkaa kytätä jotain. Maastoonkaan sitä ei saa lähtemään vielä yksin. Avustajaa taas ei ole aina mahdollista saada, joka huolehtisi ponin eteenpäinpyrkimyksestä myös "tiukoissa" paikoissa. Ohjasajaen se joutuu kulkemaan edellä ilman taluttajan tukea ja saan itse helposti kannustettua sitä eteenpäin, jos mörkö uhkaa hyökätä. Yksi kierros jouduttiin keskustelemaan suunnasta ja vauhdista, mutta sitten homma sujui erittäin hyvin. Poni ei ole kertaakaan kentällä kävellyt niin sujuvasti uraa pitkin. Myös muoto oli erittäin hieno ja tasaisempikin. Vähän kokeiltiin ravia ja laukatkin nostettiin. Tämä oli niin onnistunut kokeilu, että treenataa vähän enemmänkin ohjasajaen. Jos vaikka ratsastuskin alkaisi taas mennä eteenpäin ja päästäisiin myös maastoon yksin. Omat ponit on olleet aina ohjasajettuja jo reilusti ennen sisäänratsastusta, niin vastaavaa tilannetta ei ole ollut. Katsotaan sitten miten homma alkaa sujua.