Parasta talvessa

Aamusta pidin tuntia meillä tässä kotona. Onneksi lunta on viime päivinä tullut sen verran, että pohja on kohtuullinen, ei enää mikään möykkyinen luistinrata. Pääsee siis tekemäänkin jotain. Reippaita ratsastajia ei kylmyys haitannut ja ratsuillekin tuli kunnolla hiki. Itselle meinasi kyllä tulla syväjäädytys Michelin-ukko varustuksesta huolimatta. Kummasti tunnin jälkeinen karsinoiden siivous sai kropan sulamaan ;)

Auringon paistaessa pitkästä aikaa lähdimme nauttimaan talvisäästä ponien kanssa maastoon. On mahdotonta sanoa kummat nautti lenkistä enemmän, ponit vai ratsastajat. Ensin rämmittiin pitkin metsiä. Pieni oja, jonka ponit normaalisti kävelee pohjan kautta, aiheutti ylimääräistä päänvaivaa. Rosen kanssa johdettiin joukkoja eikä se uskaltanut mennä ojan yli edellä. Sissin perässä samainen oja on ylitetty monta kertaa, mutta ensimmäisenä sitä ei voinut ylittää...Kakru meni lopulta yli ja sen perässä Rosekin uskaltautui jatkamaan matkaa. Minni päätti muiden epäröintiä hetken seurattuaan, että ei tule ollenkaan siitä yli. Taluttamalla siitä lopulta selvittiin, mutta saman ojan poni on ylittänyt n. 20 kertaa aiemmin ilman mitään ongelmaa...ota niistä sitten selvää. Reipas ravi ja kunnon laukat sai suupielet korviin. Ihanan kuuliaisesti Rose odotti, vaikka Minni koitti mennä vähän reippaammin kuin oli lupa. On kiva nähdä Minnikin niin innoissaan menossa, kun kentällä se on usein vähän pohkeen takana ja haluton. Rosekin toimi hyvin vetohevosena, vaikka yleensä menee ihan kaverin hännässä "turvassa". Kyllä kunnon talvispurtit auringon paisteessa on yksi ihan parhaita tapoja talvipäivän viettoon.

Talven ensimmäinen aurinkoinen päivä piti heti hyödyntää myös kuvaamalla varsoja. Samalla molemmat pikkumiehet tuli harjattua ja vähän taluteltua. Kumpikin alkaa olla jo aika rauhassa tallissa käytävällä harjattavana. Edes keulimisia ei tullut ja jalat nousi potkimatta. Kuolaimien pitoa harjoiteltiin kanssa.

Yläkuvassa Reetu ja alemmassa Kake, selvästi näyttelyesiintyminen jo hallussa ;)

Sissin kanssa otettiin pikainen askellajit-läpi-ratsastus ilman satulaa. Tehtiin vähän avoja ravissa uralla. Alkuun poni oli aika jännittynyt, mut suostui kuitenkin ongelmitta ravaamaan. Ilman satulaa mennessä se on kyllä aina ollut alussa vähän jännittynyt. Hetken työskentelyn jälkeen poni alko rentoutua ja toimia ihan kivasti. Laukoissakaan ei mennyt ihan täysiä ;) Huomenna päästäänkin sitten hyppäämään! Kyllä tällanen joka toinen viikko -tahti on ihan liian harvoin...Kukkaro ei vaan meinaa kestää joka viikkoisia treenejä.