263. Estehyppelöissä

Viime sunnuntaina oltiin jälleen seuraestekisoissa. Pientä säätöä oli ilmassa kuljetusten suhteen, kun matkaan piti lähteä meidän tallista kuusi ponia ja vielä niin, että eka startti olisi 40 cm luokassa ja viimeinen 100 cm luokassa. Possulta puuttui kuitenkin toinen etukenkä eikä kengittäjämme ehtinyt sitä laittamaan ennen kisoja, joten se sai jäädä kotiin. Lilli meni siis 40 cm ja seuraavat oli Sissi 80 cm luokassa sekä Tarmo 100 cm luokassa. Päädyttiin siis ajelemaan edestakaisin, jottei poneille tule niin pitkää päivää kopissa seisoskellen.

Ajettiin siis ensin aamukymmeneksi Merlitziin Lillin kanssa. Peppi oli ensimmäinen lähtijä 40 cm luokassa. Hienosti poni meni nollilla radan läpi. Milena meni myös Lillillä saman luokan ja yhtä hienosti nollilla. Luokassa oli arvosteluna tyyliarvostelu eikämeidän tytöillä pisteet riittäneet kärkeen. Siististi ratsastivat silti ja Peppi ainakin oli hyvin tyytyväinen nollarataan. Milenen radan jälkeen Lilli reipaasti koppiin ja kotiin vaihtamaan poneja.

Kotona pikaiseen Lilli pihattoon ja pesemään Tarmon jalkoja samalla kun tytöt laittoivat Sissiä kuntoon. Noin 20 minuutissa olimme taas valmiita lähtöön. Ehdimme takaisin kisapaikalle ihan suht hyvin, vaikka aikataulukin oli vähän edellä. Sissille kamat niskaan ja kävelemään rataa. Verkkaan ei hirveesti jäänyt aikaa, muutama hyppy ehdittiin ottamaan ennen rataa. Sissi oli aika vauhdikas enkä edelleenkään saa sitä oikein kuulolle. Kaiken kiireen takia ratsastuskin oli sellaista hätäistä suihkimista. Kyllä ne 80 cm esteet näyttin niin pieniltä, jopa Sissin kanssa. Kaksi puomia tuli alas, kun tultiin vähän pohjaan. Viimeisellä esteellä melkein putosin, kun pyysin ponia hyppäämään kaukaa ja se halusikin ottaa vielä yhden miniaskeleen. Varmasti poni silti hyppäsi, vaikka oli porttia, muuria ja erilaisia johteita. Jäi kyllä ärsyttämään oma ratsastus. Se oli ruokottoman huonoa! Pitkään harkitsin meneväni jälkkärinä vielä 90 cm, mutta pitkän hyppytauon jälkeen tässä lähiaikoina on ollut paljon hyppyjä ja lisää on tulossa. Tyydymme siis huonoon ratsastukseen ja keskitymme treenaamaan lisää.

Tarmon otin kopista, kun 90 cm luokka loppui. Anni meni sen kanssa luokan viimeisenä. Kävelytin Tarmoa siinä odotellessa metrin alkamista. Se huuteli Sissin perään ja oli muutenkin vähän pörheänä. Kun talutin sitä verkka-alueen ohi, niin poni aloi loikkia ja keulia, kun verkassa joku tuli kohti. Se on ollut niin kauan siivosti ja nyt taas piti hillua ihan urakalla. Tuli jo sellainen olo, että uskallanko päästää Annia selkään lainkaan. Ne loikat ei ollut pieniä ja ihan pienikin syy riitti poukkoiluun. Onneksi Tarmo oli viimeisenä, joten verkka oli tyhjentynyt yhtä ratsukkoa lukuunottamatta, kun Tarmo pääsi sinne. Poukkoilu jatkui sielläkin ja poni meni ihan hillitöntä kyytiä. Hyvin Anni pysyi tilanteen tasalla ja kyydissä. Mitään pukitteluja ei onneksi tullut. No eipä tarvinnut ponia herätellä ja saada terävämmäksi. Radalla se onneksi oli vähän rauhallisempi, mutta hyvin terävä edelleen. Tuplanollat siis metrin radalta ja aikakin riitti pitkillä teilllä toiseen sijaan. Kaikki tuhmuudet anteeksi annettu!