Aamulla herätys hyvin nihkeästä mökistä klo 7. Sateinen ja kostea keli, pieni mökki, kosteat kamat ja neljä ihmistä ei ollut kovin miellyttävä yhdistelmä...Kisakamoja päälle ja mukaan ja sitten poneja ruokkimaan kisa-alueelle. Heinät ja kaurat naaman eteen sekä vesien vaihto. Ponien syödessä suuntasimme lähimmälle ABC:lle aamupalalle. Vähän nosti sykkeitä todella hidas toiminta siellä. Otimme kaikki paninit ja niiden tulo kesti ja kesti. Opettelin vielä rataa siinä odotellessa. Kun paninit viimein tuli, ne äkkiä naamaan ja takas kisapaikalle. Eka startti oli klo 10 ja ponit oli kaikki letittämättä ym. Yhdeksän maissa oltiin takas kisapaikalla. Mä jäin ilmoittautumaan passien kera ja muu porukka lähti laittamaan poneja kuntoon. En käsitä miten mä olen aina myöhässä aikataulusta! Kiire ei ole kovin hyvä asia, varsinkaan kisoissa, kun pitäisi keskittyä ja rauhoittua. Ilmoittautumisten jälkeen kävin letittämässä Minnin ja Glown. Niille oli tietoisesti jätetty pitkät tukat, jotta letitys sujuu kivuttomasti ranskalaisella. Netta oli ainoa sykeröitävä.
Minni oli ensimmäisenä vuorossa. Ohjelmana oli siis Helppo C Tutustumisluokan kouluohjelma (rataA). Se oli taas hyvin kuulolla, mutta levoton edestä. Ehdin verkata sitä ihan hyvin ja radalle lähdin koko luokan ensimmäisenä. Rata oli tasainen tuntumaa lukuunottamatta. Ihan omalla tasollaan poni suoritti. Liikkui aktiivisesti ja teki hommia täsmällisesti. Ratsastus tuntui kevyeltä ja helpolta, mutta epätasaisuus huolettaa. Tai siis se, että en osaa sanoa mistä se johtuu. Kun muoto on tasainen, poni näyttää erittäin hyvältä ja tuntuu kanssa. Tämä oli Minnin eka aluestartti ja olin ihan tyytyväinen prosentteihin 58,547. Tuomarien väliset erot oli Minnin kohdalla valtavat. Toinen antoi 60% ja toinen 55%.
Minnin radan jälkeen pikainen ponin vaihto. Lähtijöitä luokassa oli 11 ja mulla niistä kolme. Jotenkin on omiin osunut tungosta tähän (Nettakin tulee usein laskettua omiin ;)) ikäluokkaan. Glown vuoro oli seuraavaksi. Se lähti Minnin luota verkkaan hieman vastahakoisesti ja saikin sitten verkassa ihan oikean hepulikohtauksen. Se pukitteli, keuli ja koitti kääntyä ympäri. Sen loikat on kuitenkin niin pehmeitä, että ne lähinnä naurattavat ja olin erittäin tyytyväinen, että ponissa oli virtaa ja eloa. Yleensä sen tapa jännittää on jäätyminen. Nyt se oli hyvin kuulolla ja erittäin terävä. En verkannut kovin pitkään, ettei väsy tule vastaan. Radalla oli kova imu porttia kohti. Onneksi yhteityö on jo niin vakaalla pohjalla, että kyselyistä huolimatta suunta ja vauhti on sama, kun vähän muistuttaa. Yhden kiihdytyslähdön otti radankin puolella ennen aloitusta. Itse radan aikana poni oli todella kevyt ja mukava ratsastaa. Kokemattomuus paistoi kilometrin päähän epätasaisuutena ja huuteluna. Laukassa tuli pari pientä rikkoa, mutta olin rataan erittäin tyytyväinen. Mukaan mahtui erittäin hienoja pätkiä ja tuomarikommenteissakin oli mainittu, että olisi mielenkiintoista nähdä poni vuoden päästä uudelleen. Vaikka Glow oli päivän jumbo-sijalla, molemmille jäi todella hyvä fiilis ja edistyminen viimeisinä viikkoina ennen kisaa on ollut valtava. Vielä heinäkuun alussa oli sellainen olo, että ehditäänköhän me kisaan valmiiksi lainkaan. Tai no valmiitahan me ei oltu, mutta kehdattiin lähteä radalle eikä sen jälkeenkään hävetty. Glow oli varsin rohkea poni! Prosentit oli Glown ekasta aluestartista 55,978.
Taas ponin vaihto lennossa ja Netan startti oli numerolla 11 luokan viimeisenä. Välissä oli pieni tauko, joten verkka-aikaa oli riittävästi. Aloitin Netan verkan reippaalla laukalla. Sekin oli oikein villinä ja esitti tasajalkaloikkaa selkä pyöreänä. Verkkasin sitä varsin vähän. Lähinnä muutamat siirtymiset ja laukannostot. Pieniä pätkiä ravia. Vältin sen väsyttämistä ja energian hukkaamista. Ja sitten vain käveltiin ja odotettiin. Radalle mennessäkin se oli vielä todella hyvä ja reipas. Vähän ravailin ja otin muutaman laukannoston ja sitten se vain hyytyi. Se meni kuoreensa eikä reagoinut jalkaan enää lainkaan. Olipa kivat fiilikset lähteä radalle...Koko rata oli pelkkää ponin eteenpäinpunkemista. Lisäystä ei ollut olemassakaan ja laukat nousi myöhässä. tietkin meni huolimattomiksi, kun en voinut tehdä kunnon kulmia ym. ettei viimeinenkin vauhti sammu lopullisesti. Mitään rikkoja ei onneksi tullut. Olin aivan loppu radan jälkeen. Ponin kävelytys ja karsinaan. Kun poni oli hoidettu pois, mentiin katsomaan palkintojen jakoa. Ihmeteltiin, että mikä kestää ja käytiin tarkistamassa tulokset. Netta oli sijoittunut kolmanneksi! Ei muuta kuin äkkiä palkintojen jakoon. Kisa-asua ei ollut enää päällä eikä ponia mukana. Ei todellakaan odotettu mitään sijoituksia...Mutta ei se kuulemma näyttänyt niin pahalta miltä tuntui. Prosentteja oli kertynyt 62,609. Ikinä en kyllä enää vie sitä pois, vaikka tuntuisi kuinka huonolta! Tää oli jo toinen kerta.
Sen jälkeen oli vielä Rosen vuoro. Sen kanssa osallistuttiin esteille, korkeutena 80 cm. Sen kohdalla olo oli hyvin luottavainen. Poni on meidän porukan kokenein. Tiesin, että se selvittää radan ongelmitta. Tosin olin myös tietoinen, että se saattaa olla hieman huolimaton jaloistaan. Korjaa kyllä hyvin, mutta sitten se on jo myöhäistä. Radan kävelyssä sain Annalta vinkkejä suhteutettuihin väleihin ja verkassakin Anna oli apuna ja neuvomassa. On todella mukavaa, kun joku on kertomassa miten kannattaa tehdä ja toimia. Yksin ollessa on aina vähän epävarma olo, että olikohan se nyt näin. Rose oli verkassa vähän villi. Kun liikuttiin kaikki oli hyvin, mutta jos otti ohjat käteen olisi pitänyt jo mennä. Kerran nousi pystyynkin, kun ei saanutkaan lähteä heti täysillä. Hyvin se hyppäsi ja kuunteli. Rose oli porukan ainoa iso poni, joten ehdimme hyvin tutustua esteisiin rataa korottaessa. Esteet suoritettiin maneesissa. Rata lähti hyvin ja poni oli energinen. Kuitenkin heti kakkoselle tuli vähän löysästi ja etujalat kolautti puomin alas. Skarppasi kyllä erinomaisesti ja jalat nousi todella hyvin sen jälkeen joka esteellä. Muuten rata oli sujuva ja hyvä. Jäi kyllä kaivelemaan se pudotus. Rose oli päivän huonoin, muiden tehdessä nollaradat.
Esteiden jälkeen jäimme katselemaan kisoja hetkeksi ja juttelemaan tuttujen kanssa. Kanin kanssa juteltiin Netan tahmaradasta ja sain paljon hyviä vinkkejä seuraavalle päivälle. Poneille vielä päiväheinät eteen ja takaisin leirintäalueelle pizzalle. Syöminkien jälkeen lähdimme katsomaan yhtä ponia, josta olisi mahdollisesti tulossa Pepille uusi ratsu (siitä toivottavasti myöhemmin lisää). Siellä venähtikin ihan iltaan, joten suoraan taas kisapaikalle ja lähdettiin vielä poneilla maastokävelylle. Kurjaa, kun joutuvat seisomaan karsinoissa koko päivän. Tyytyväisinä lähtivät metsälenkille ja kaikilla oli mukavaa. Lenkin jälkeen poneille iltasapuskat eteen elektrolyytteineen (Netta si vähän extrakauraakin) ja vesien vaihto. Takaisin leirintäalueelle ja suihkun kautta nukkumaan. Seuraavan päivän rata piti tosin vielä opetella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti