Viimeinen viikko ennen breedersiä oli varsin jännittävä. Kuun vaihteessa vajaa kaksi viikkoa enne kisaa kaksi poneista liikkui epäpuhtaasti ja koko osallistuminen oli vaakalaudalla. Luottohierojamme Taru kävi hieromassa Rosen läpi ensin keskiviikkona 31.7. Eripituisiin askeleisiin löytyi syy vasemmalta kankusta lonkkanivelen kohdalta. Joku tälli siihen oli tullut. Sitä hoidettiin arnikalla ja laserilla pari kertaa päivässä kävelytyksen lisäksi. Netta liikkui huonosti sitten 1.8. Se tuntuikin alkuviikosta haluttomalta ja jännittyneeltä, mutta liike ei tuntunut selkään mitenkään erikoiselta. Taru tuli katsomaan Rosen uudelleen sunnuntaina ja samalla Nettakin tsekattiin läpi. Molemmat katsottiin ensin liikkeessä ja kumpikin liikkui normaalisti. Helpotuksen huokaus! Hierottaessakaan ei ollut mitään erikoislöydöksiä. Ohjeeksi vielä, että aloitetaan ratsastus verkkaamalla hyvin rennossa laukassa kunnon kävelyjen jälkeen.
Maanantaina menin Rosella kaikki askellajit läpi. Poni oli reipas ja mukava. Ja se liikkui oikein hyvin! Outi meni sillä vielä keskiviikkona tunnilla ja hienoa ravia esitti silloinkin. Poni on kunnossa ja valmiina kisoihin. Netta käveli maastossa alkuviikon ja torstaina kokeilin sitä, kun satulakin oli palautunut levityksestä. Poni oli hieman kankea vasemmalle, mutta selvästi oma itsensä.Molemmat ponit siis back in business!
Minnin kanssa menin tiistaina ja torstaina. Muuten poni on oikein mukava. Se liikkuu reippaasti ja reagoi hyvin, mutta on edestä levoton. Olen kokeillut pitää napakampaa tuntumaa kahvasta kiinni pitäen (jolloin tuntuma on siis hyvin vakaa). Olen koittanut pitää ihan olematonta tuntumaa ja kaikkea siltä väliltä. Siirtymiset poni tekee pelkällä istunnalla, mutta silti se tulee siirtymisissä kättä vasten. Tilanne paranee toki voiman kasvaessa, mutta joku ponia varmasti häiritsee. Hampaatkin on juuri raspattu. Ennen kisaa en halunnut tehdä enää mitään muutoksia, kun niitä ei ehtisi kunnolla kokeilla. Nyt siis kokeillaan erilaisia turparemmejä. Nyt käytössä on kaksoisturparemmi ylä- ja alaturpiksineen. Kokeillaan nyt remonttiturpista ensin. Myös kuolaimen vaihtoa kokeillaan, jos turparemmin vaihdosta ei ole apua. Nyt mennään normaalilla kolmipalalla. Talvella käytössä oli suora kumi, mutta sen kanssa tuli todella sitkeäksi edestä. Ehkä tavallinen nivel tai esim. oliivi olisi parempi. Kokeilemalla selviää.
Glown läpiratsastin maanantaina ilman satulaa. Se toimi oikein kivasti ja rennosti. Tiistaina tamma pääsi Annin kanssa maastoköpöttelylle. Keskiviikko oli huilipäivä ja torstaina käytiiin vielä viimeisen kerran valmennuksessa vieraalla kentällä. Kauppisen Minnan ohjauksessa haettiin matalampaa muotoa ja parempaa selän käyttöä. Kyllä tuli hienoja pätkiä. Kun poni jännittyi ja tuli vahvaksi edestä, väistätettiin takaosaa vähän ulos ja myödättiin ohjalla. Väistättämällä saatiin takaosaa lisää töihin ja sisätakajalkaa enemmän alle. Ohjasta myötäämällä kaula laski alemmas ja selkä pääsi nousemaan ylemmäs. Oli kyllä hieno tunne, kun huomasi selän nousevan. Tahtikin säilyi ravissa paremmin ja laukka pyöri. Aika väsynyt Glow oli valkun jälkeen. Se saikin pesun jo illalla ja jäi karsinaan yöksi.
Perjantaina aamulla pesin aamutallin jälkeen Rosen. Sen kuivuessa pesin varusteita ja laoin pakkailla kamoja kasaan lähtöä varten. Tarvittavan tavaran määrä oli ihan uskomaton! Kaksi autoa ihan täynnä tavaraa. Neljälle ponille rehut, satulat, suitset, harjat ym. hoitovälineet. Sadeloimetkin piti heittää mukaan, kun oli vettä luvattu. Omat kisakamat ja muut vaatteet. Valkoisia huopia ja housuja piti olla useammat. Silti paikan päällä tajusi, että puuttuu vaikka mitä tarpeellista. Huomasi hyvin, että meillä ei ole ollut tapana yöpyä kisoissa. Täytyy tehdä laminoitu yhteystietolappunen. Joku karsinan reunaan kiinnitettävä koukkujuttu olisi näppärä, samoin kaltereihin kinnitettävät vesi ja ruokakupit. Ensi kerralla täytyy muistaa ottaa myös toinen kisatakki matkaan sateen varalta. Heinää oli viisi pikkupaalia ja ne riitti juuri sopivasti. Autoon ei olisi kyllä mahtunut enää yhtään mitään. Etupenkkikin oli täynnä tavaraa ja takapenkit kaadettu lisätilan saamiseksi.
Matkaan lähdettiin iltapäivällä ja ajo kesti n. 2,5 tuntia parilla pysähdyksellä. Tampereella vietiin ensin ponit Niihamaan ja käytiin niiden kanssa pienellä ratsastuksella kouluverkassa. Ponit toimi ihan kivasti, joten ne pääsivät jaboihinsa ja annoimme iltaruuat sekä kannoimme vesiämpärit kaikille. Meillä oli kivasti oma "käytävä", kun karsinat oli aseteltu neljän ryhmiin. Ponien hoidon jälkeen lähdimme ajamaan toiselle puolen kaupunkia omaan majoituspaikkaamme Camping Härmälään. Siellä meitä odotti pikkumökki parilla kerrossängyllä. Paikka vaikutti hyvältä ja sinne voi suunnata kyllä toistekin. Mökki oli pieni, mutta eipä meidän ollutkaan tarkoitus mennä sinne hengailemaan.
*Lisäyksenä* Unohdin mainita, että keskiviikkona meillä oli vielä pintä extraohjelmaa. Pikku-Reino oli saanut paiseen silmäsä alle. Silmä alapuolella oli pieni kärpästen syömä reikä. Alaluomi oli niin turvoksissa, että varsa ei lähes nähnyt mitään. Plotti kuumotti ja oli ihan kivikova. Reiästä tuli märkää ulos ja silmän alue oli selvästi kipeä. Onneksi meillä on hoitohenkilökuntaa hyvin omasta takaa. Löytyy ambulanssissa kulkevia ensihoitajia sekä ensiavussa työskenteleviä sairaanhoitajia. Toki soitin myös päivystävälle eläinlääkärille, mutta hän oli sitä mieltä, että pärjää aamuun. Porukalla puhdistimme reikää ja laitoimme silmään Terra-Poly -voidetta. Huppu päähän vielä kärpästen pääsyn estämiseksi. Työlästä oli, koska varsa oli selvästi kipeä. Kipulääkettäkin sai vähän eläinlääkärin ohjeen mukaan. Illalla vielä tekstailin oman eläinlääkärimme kanssa ja aloitettiin varsalle samantien vielä antibioottikuuri. Onneksi tallista löytyi valmiiksi kaikki tarvittavat lääkkeet hoitoon eikä eläinlääkäriä lopulta edes tarvittu paikalle, kun paise alkoi heti vastata hoitoon. Varsa jäi tietysti isännän hoidettavaksi viikonlopuksi. Hiukan jännitti kuinka käy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti