124. Poninäyttely osa II

Sunnuntaina meiltä oli näyttelyvuorossa Minni, Lissu ja Reino. Netan kanssa otettiin varman päälle ja se jäi kotiin, kun oli liikkunut huonosti. Launataina oli kyllä jo selvästi paremoi, mutta päivän kopissa seisoskelu ja siitä juoksupyrähdykset ei ainakaan vetreytä liikkeitä... Kuurattiin siis vain Lissu ja Reino sekä Minni. Minnin pesussa pientä haastetta toi pihka. Sitä oli joka paikassa eikä sitä kyllä saatu kokonaan pois. Onneksi poni on tumma...Nyt sain pestyä suitsetkin kotona.

Aamulla startattiin kahdella autolla kohti Vermoa. Saija toimi edelleen ensiapuna, mutta Netan poisjäännin myötä napsahti myös "lisänakki" kehäavustajana. Onneksi ennen connemarakehiä oli hyvin aikaa perehtyä tehtävään. Connemarakojukin oli jälleen pystyssä ja tällä kertaa sinne oli värvätty äitini ja Annin äiti. Päivä alki varsinaisesti Pepin keppihevosnäyttelyllä. Uusi keppari Roope piti tietysti heti näyttää kehässä. Tuomarina oli Hippoksen rakennetuomari Camilla Simonsen. Arvostelu oli hyvin keksitty. Oli mainittu hienosta letistä, talutettu väärältä puolelta mutta korjattu, ihana riimu, väärä laukka, reipas raviosuus jne. Tekstiä oli paljon enemmän kuin oikeiden näyttelyiden papereissa. Näyttelyyn siis kuului maasta käsin esittäminen sekä ratsastusosuus sileällä ja esteillä. Peppi oli kyllä vähän "pettynyt", että radalla oli esteitä, koska Roope on kuulemma enemmän kouluhevonen ;) Ihanaa kuinka tätä tarinaa kepparista syntyy ihan noin vain.

Huom edustusvaatetus viimeisen päälle ;)

 Kepparien kanssa vähän päällekkäin ajoittui Annin ja Minnin minijuniorhandler-luokka. Se oli tarkoitettu 8-11-vuotiaille esittäjille. Luokassa piti olla seitsemän osallistujaa, mutta lopulta kehässä oli vain kolme ponia esittäjineen. Anni oli onneksi näistä viimeisenä, joten näki vähän miten kuvio menee. Vaikka tuomarilta saa kyllä varsin selkeät ohjeet kehässä toimimiseen. Minni kuunteli hyvin ja Annin esittäminen oli oikein siistiä. Pari voittikin sitten tämän luokan. Tuomari oli kehunut mm. esittäjän eleettömyyttä ja toimivaa yhteistyötä. Esittäjä osasi hyvin seurata tuomarin työskentelyä ja poni selvästi viihtyi esittäjänsä kanssa. Oikein hieno saavutus!

Handler-kehän jälkeen mentiin hakemaan autosta Lissu ja Reino valmiiksi ja siirryttiin porukalla connemarojen kehän laidalle odottelemaan. Ensin oli Minnin vuoro nuoreten varsattomien tammojen luokassa. Kovassa seurassa se oli sijalla 4/5 II-palkinnolla. Mitään menestystä ei odotettukaan, vaan ilmoitin ponin mukaan lähinnä juuri sen takia, että Anni pääsee mukaan handler-luokkaan. Tuomari kehui Minnin liikkumista, mutta sanoi sen olevan liian lyhytkroppainen. Olihan se tiedossa.

Lissu oli vuorossa sitten veteraanikehässä. Se oli jotenkin todella nihkeä liikkumaan. Varsakin jäi koko ajan jarruttelemaan taakse, joten Lissu varmaan jäi "odottelemaan" sitä. Paikallaan se ei malttanut seistä. Vanha mamma eikä osannut käyttäytyä lainkaan! Lissu palkittiin tälläkin kertaa I-palkinnolla. Viimeksi kakkonen on tullut 2003 kantakirjauksessa. Tällä kertaa ei tullut luokkavoittoa, vaan tamma oli toisena Glown emän (sekä Reetun, Minnin ja Rosen mummon) Rockfield Scaramén jälkeen. Huonolle ei hävitty sillä Scaramé vei lopulta koko näyttelyn Best In Show -tittelin! Se on näyttelyharrastajien suurin mahdollinen saavutus Suomessa ja varsin haluttu.

Tammojen jälkeen oli vielä Reinon vuoro pyörähtää kehässä. Pikkumies oli oikein kiltisti ja esiintyi hienosti. Se palkittiin II-palkinnolla ja oli luokassaan toinen (niistä kahdesta). Jos oikein arvostelusta ymmärsin, niin toinen etujalka on vähän sisäänkääntynyt ravissa. Lupauduin sitten esittämään vielä tämän Rodun parhaan varsan Vuoden voittaja-kehässä, kun "oma" esittäjä oli jo siellä toisen ponin kanssa. Sillä välin Outi ja tytöt kävivät lastaamassa meidän ponit. Jäätiin vielä katsomaan kutkuttavan jännittäviä loppukehiä. Scaramé voitti ensin näyttelyn parhaan veteraanin tittelin ja lopulta tosiaan koko näyttelyn Best In Shown. Hienoa, että noin suuri saavutus tuli "perheeseen" ;) Nyt on kovat paineet sitten Glowlla menestyä Breederseissä, jotta ei jää äitinsä varjoon.

18-v. Rockfield Scaramé

Pitää vielä lisätä, että tänään tuli postissa Hippokselta kuori. Ihmettelin, että mitäs sieltä nyt tulee, kun Ekun passikin jo tuli takaisin. Siellä oli sitten Reetun diplomi I-palkinnosta! Oli se kyllä hienoa katsoa oman kasvatin nimeä sellaisessa paperissa. Ehkä sitä on osannut tehdä jotain oikein. Isäntä ei antanut kehystää sitä seinälle :( Rosella on myös samanlainen 3-vuotiaana saatuna. Sisko ja sen veli; Rockfield Scarfacen jälkeläisiä.