325. Kotikuulumisia pitkästä aikaa

Nyt ollaan painettu kisoissa ja kinkereissä pitkin kevättä sellaista vauhtia, että kotiraportointi on jäänyt väliin. Paljon tapahtuu ja pääluku elää jatkuvasti. Astutuskausi on avattu molempien poikien osalta.

Aloitetaan vaikka ratsastettavista. Venla, 5-v. pv, on ollut meillä nyt jo maaliskuun puolivälistä yhtä soittoa. Pikkuhiljaa me aletaan olla samaa mieltä työskentelystä ja tamma etenee harppauksin. Joka toinen viikko olen mennyt sillä Annan kouluvalkuissa ja muutamia kertoja hypätty Anun valvovan silmän alla. Lisäksi pari Krissen valkkuakin olen sen kanssa mennyt. Muoto on tasaantunut paljon ja se antaa vaikuttaa. Ollaan päästy tekemään väistöjä, avoja, lyhentämään ja pidentämään ravia ja laukkaa. Tahti ja rytmi alkaa löytyä. On sillä paljon omiakin mielipiteitä ja lähinnä kyse on siitä, ettei se tiedä mitä pyydetään. Silloin se tarjoaa kaikki kuviot, yleensä jää jalan taakse ja pyrkii vähän ylös tai poikittaa. Pari kertaa se on tehnyt kunnon pukkejakin, mutta useimmiten se keula on nousemassa. Hypätessä se on innokas ja rohkea. Askeleet ei aina sovi ja hypyt saattaa olla erikoisia, mutta pääasiassa homma sujuu. Siitä on tulossa todella kiva ratsu, herkkä ja kuuliainen, liikkuu omalla moottorilla ja yrittää kovasti. Onhan se vieläkin todella raaka ja voimaton, mutta edistyy vauhdilla. Tykkään siitä todella. Joka kerta hyvin menneen valkun jälkeen miettii, että olisihan tällainen ratsuhevonenkin mukava, jolla pääsisi itsekin eteenpäin. Se kuitenkin tarkoittaisi useamman ponin myyntiä. Ehkä tyydyn vaan haaveilemaan ja nautin niistä hetkistä, kun Venla on mulla käytössä.

Venlan lisäksi mulla on siis ollut 3-v. suokkeja neljä tässä kevään aikana, joista viimeinen lähti eilen kotiin. Yksi on vielä tulossa. Tällä viikolla tuli myös yksi 3-v. connemara sekä ratsastettavaksi että astutettavaksi. Koko talven kestänyt ratsuponiprojekti päättyy huomenna, kun poni lähtee laitumelle. Mahdollisesti palataan asiaan Laatuponikisaan tähdäten. Tilalle tulee 4-v. pv tamma, joka oli viime syksynäkin yhden pätkän tässä. Dartmoor lähti myös viime viikolla kotiin. Jaggen kanssa olis tarkoitus aloittaa treenit kohti ponibreedersiä, kun se on saanut hetken viettää laidunlomaa. Edelleen olen käynyt myös ratsastuskoululla kaksi kertaa viikossa. Siellä on kaksi yksäriä, kaksi tuntihevosta ja yksi 4-v. suokki, joita olen mennyt. Ratsastaa on siis saanut ja töitä on riittänyt. Heinäkuussa näyttäisi hiljenevän näillä näkymin.

Astutukset on täysillä käynnissä. Ekku on astunut nyt Lissun kahteen kiimaan, Rosen yhteen ja Netan yhteen. Rosen astutus tuli vähän pikapäätöksellä. Ekku on pari viikkoa lähinnä juossut tarhassaan ja huutanut tammoille. Sen mielestä tammat ei saisi liikkua mihinkään eikä varsinkaan mennä laitumelle syömään. Ekku on laihtunut valtavasti ihan parissa viikossa. Mun tekee niin pahaa katsoa sitä, kun ei malta olla rauhassa lainkaan. Tehtiin sille nyt oma laidunlohko tammojen viereen. Siinä on vähän parempi, mutta ruunia ei voi tuoda läheiselle pikkulohkolle syömään eikä tammat saisi saada olla portilla lainkaan. Nyt sentään malttaa vähän paremmin syödä, mutta edelleen iso osa heinää vaan tallaantuu sen juostessa edestakaisin. Olen siis päättänyt laittaa Ekun syksyllä pois. Se on niin työläs syöttää ja tulokset valuu hukkaan parissa viikossa, kun kiimat alkaa pyöriä kunnolla. Se ei ole mitään hevosen elämää, kun joutuu koko ajan vahtimaan muita eikä mulla ole mahdollisuutta tarjota sille puitteita, joissa se ei stressaisi. Se on hieno ori ja toivottavasti se saa tänä kesänä vielä useamman tamman tiineeksi. Siksi siis päädyttiin astuttamaan Rose, vaikkei alunperin ollut tarkoitus.

Tarmo on myös laihtunut rajusti, mutta ei stressaa niin paljoa kuin Ekku. Välillä hyökkii tarhassa ja juoksee edes takaisin, mutta ei niin paljoa kuin Ekku. Tarmon kohdalla ongelma on syöminen. Se ei syö kunnolla. Nyt kokeillaan niittää sille runsaasti vihreää, kun se tuntuu kelpaavan. Tarmostakin on ollut nyt useampia astutuskyselyitä, kaikki ratsuponeja. Yksi tässä jo on ollut pari viikkoa ja viimein tuli kiimaan ja päästiin astuttamaan. Tämä taas vahvistaa sitä, että se kannattaa näyttää ratsuoripäivillä. Viime viikon poni on saanut olla kevyemmällä ja pääasiassa Anni on maastoillut sillä ilman satulaa. Seuraavat kisat on kisaviikolla.

Sissi on ollut soveltuvuuskokeesta lähtien hyvin kevyellä. Kokeen jälkeen se sai loppuviikon olla ihan levossa. Alkuviikko kävelytettiin maastossa ja vasta viime torsataina kokeiltiin Annan valkussa kuinka se liikkuu. Ostin sille myös W-Healing Wrapit, tallisuojat, joissa on keraamista kuitua, joka heijastaa jalan oman lämmön takaisin ja sitä kautta vilkastuttaa verenkiertoa sekä vähentää turvotusta. Muutaman päivän käytöllä turvotus jännetupeissa on pehmennyt, mutta kyllä ne on edelleen todella paksut. Nyt se liikkuu puhtaasti ja oli Annan valkussa parempi kuin varmaan koskaan ennen Olivian kanssa. Uskallettiin siis käydä tänään hyppäämässä power cup aluekarsinnoissa yksi 70 cm rata. Pari puomia tuli alas, mutta meno oli todella varmaa, siistiä ja tasaista. Nyt jos ponin jalat saadaan kuntoon, voisi hyvin alkaa mennä niitä 80 cm luokkia.

kuva: Päivi Kankare

Perjantaina käytiin viemässä myös ensimmäiset laiduntajat Pettilään. Meillä on pari viikkoa ollut Paimiosta Liviasta eläintenhoitajaopiskelija työharjoittelussa. Yksi apukäsipari auttaa paljon laidunten tarkastamisessa ja aitojen laittelussa, varsinkin kun viime viikot on ollut muuten niin kiirettä. Laitumella onkin jo todella hyvin ruokaa ja vähän harmittaa, kun meillä on tälle kesää niin vähän laiduntajia. Ei ne millään ehdi syödä kaikkea. Ekassa kuormassa vietiin Reino ja Jaggis, seuraavana päivänä Rose ja Hilla ja tänään vielä Lissukin pääsi laiduntamaan, kun kiima on ohi tällä erää. Kaikki pääsi samaan laumaan, kun oreja ei ole tänä vuonna lainkaan. Leppoisasti he siellä laiduntavat. Rose tosin pitää hajurakoa muihin varsaa suojellessaa, mutta eiköhän ne kohta liity porukkaan.

Ai niin, torstain ja perjantain välisenä yönä meille syntyi vuonovarsa. Iso ja todella söpö tammavarsa. Kohta saa Hilla leikkiseuraa. Kuvia siitäkin tulossa.