Viime viikolla oltiin torstaina päiväretkellä Niinisalossa Maija Yli-Huhtalan aluevalkuissa ja valkuissa muuten vaan. Yhden kerran olen ollut siellä aikaisemmin, pienhevosten kenttämestaruuksissa muutama vuosi sitten. Tykkäsin paikasta ja maastoista, mutta se matka. Se on PITKÄ! Kenttäkisat on Niinisalossa aina kaksipäiväiset, joten sekin on rajoittanut hinkua lähteä kisaamaan sinne. Yöpyminen tekee reissusta todella kalliin. Varsinkin, jos koulustartti on jo aikaisin aamusta, tarvitaan yöpymisiä kaksi. Lähdettiin kuitenkin treenaamaan Tarmonkin kanssa sinne, jotta poni näkee erilaisia maastareita ja ennen kaikkea siellä vesi on ihan omaa luokkaansa pelottavuudessaan. Vesiesteenä toimii kokonainen järvi.
Matkaan lähdettiin siis kahden ponin voimin, kun Anni meni omallaan aluevalkussa ja Tarmo pääsi mukaan toiseen valkkuryhmään. Kotipihasta lähdin hiukan kympin jälkeen aamulla, kun Tarmon ryhmä oli 14.30. Ehdittiin paikalle juuri ja juuri, kun matkaan mahtui Annin ponin kyytiin poimiminen, yksi eväiden hakutauko sekä hetki harhailua Niinisalossa. Perille löydettiin, poni kuntoon ja menoksi. Hienosti Tarmo taas meni kaikki esteet. Mitään se ei kytännyt vaan pisteli menemään vauhdilla ja suurella innolla. Ensin kierrettiin porukalla harrasteen maastorata ja hypättiin esteet yksitellen. Sen jälkeen kaikki saivat mennä koko radan yksi kerrallaan. Todella hyvää treeniä Tarmolle, jolla on vähän epävarmuutta maastoradalla. Tosin ei tällä kertaa. Se veti rundin varmasti ja vauhdilla. Hieno poni! Loppuun vielä käytiin vedessä. Alkuun Tarmo taas katsoi jo kaukaa, että eipä olla menossa... Tuli se kuitenkin rannalle ja meni aika nopeaan veteenkin, kun Maija vähän avusti ohjasta. Sen jälkeen se meni veteen monta kertaa reippaasti ravillakin ilman mitään jarrutteluja. Mun täytyy varmaan alkaa kuljettaa sille uima-allasta mukana kenttäkisoissa, jotta voi kahlata ennen maastoon lähtöä...
Toinen valkku heti putkeen Tarmon napostellessa heiniä traikussa. Sen kanssa on kiva reissata, kun se on niin fiksu. Nytkään ei mitää hörinöitä tms. vaan keskittyminen täysillä tehtävissä. Kopissa se seisoo vaikka hamaan tappiin asti, syö ja juo hyvin. Yhdessä ponipojat matkustaa hyvin siihen asti, kun Annin ponilta loppuu heinät. Sitten se alkaa paukuttaa etuovea, mutta Tarmo on edelleen hiljaa. Kotimatkalla käytiin syömässä päivän eka ateria klo 19. Mennessä ravittiin itsemme tietysti asiaan kuuluvasti karkeilla, sipseillä ja kokiksella. Kotona oltiin viimein vähän jälkeen 22. Kevyesti siis kellon ympäri. Mutta kivaa oli ja ponit meni hyvin.
Alkuun meillä oli suunnitelmissa lähteä nyt tulevana viikonloppuna ponien kanssa myös kisaamaan Niinisaloon, mutta päädyttiin kuitenkin lähtemään Helsinkiin hyppäämään Pony Eventiin. Niinisalon reissu on todella kallis ja maastoradan pohja on... no, eksoottinen. Se on kovin kulunut esteiden edestä ja takaa ja niihin paikkoihin on ajettu ihan soraa, jossa on isoja pyöreitä kiviä... Meidän (tai Annin) valinta on siis Helsinki Pony Event, jossa Tarmo hyppää Ponicupin 100cm ja 110 cm ponien aikaluokan. Kiva taas päästä kisaamaan (tai siis katsomaan, kun Tarmo kisaa) muita poneja vastaan. Ponicupissa hyppää viisi connemaraakin!
Hei. Jonkin aikaa blogiasi seuranneena minua on mietityttänyt kuka on tämä Anni ja mikä hänen roolinsa on? ;) blogi on mielenkiitoinen ja jään seuraamaan tulevia koitoksia
VastaaPoistaAnni on tullut meille alunperin Tarmon siskon Minnin vuokraajaksi ihan fb-ilmoituksen kautta. Vuoden ratsasti sitä, kunnes sai oman ponin. Viime syksynä oman ponin sairaslomaillessa kokeili Tarmoa parissa valkussa, kun mulla oli sille poniratsastaja hiljaisessa hakusessa ja totaalinen motivaatiopula omaan ratsastukseen. Heillä synkkasi hyvin ja nyt Anni ratsastaa Tarmoa 5-6 krt viikossa oman poninsa rinnalla tavoitteelisesti kisakenttiä kohti. Tämän kauden jälkeen heillä on vielä kaksi kautta aikaa edetä kisakentillä poniluokissa.
Poista