keskiviikko 13. marraskuuta 2013

164. Kotiruunaus

Tänään oli Kakella sitten vuorossa ruunaus. Päädyin ruunaamaan pojan, koska sillä ei ole mitään syytä olla oriina. Rakenne ei ole mikään täydellinen eikä poni muutenkaan "häikäise". Luonne sillä on kiva ja se hyppää hyvin ja mielellään. Siitä tuleekin äärettömän mukava hyppyruuna. Ruunaus tehtiin kotona, jo ihan kustannussyistä. Kotona ruunaaminen kustantaa noin puolet klinikkaruunauksesta ja meillä kotiruunauksen mahdollistaa juokseva vesi tallissa sekä luottoeläinlääkäri Jerina.

Pikkuoria alkoi nukuttaa
Toimenpide aloitettiin rauhoituksella. Kun aineen vaikutusta odoteltiin, valmisteltiin "leikkauspöytä" (eli jakkara ja maitokori, joiden päälle aseteltiin tarvikkeet). Pojan haarukset pestiin huolella pesubetadinella ja leikattavaa ihoa puuduteltiin. Kake antoi todella hienosti hoitaa pesun, mutta puudutuksessa alkoi häntä vähän pyöriä. Se sai vielä pienen annoksen lisää rauhoitetta ja sitten päästiin varsinaisesti hommiin. Jätkä koitti kovasti vetää kiveksensä ylös piiloon, mutta löytyi ne sieltä lopulta.

Tässä vielä paikallaan
Tukeva ote, viilto pussiin ja kives ulos. Kalvojen kanssa oli eniten hommaa, mutta lopulta kives saatiin riittävästi ulos puristimen kiinnitystä varten. Puristimen jälkeen piuhat poikki ja sitten odoteltiin. Puristimen piti olla paikallaan noin 10 minuuttia, jotta haava ei alkaisi vuotaa. Samalla toinen puoli puudutettiin valmiiksi ennen kuin poni alkaisi virkoamaan. Nyt toinenkin kives laskeutui hyvin työskentelyetäisyydelle, vaikka alkuun se pyrki jatkuvasti nousemaan käden ulottumattomiin. Puudutuksen jälkeen operoitiin toinen puoli esille ja vaihdettiin puristin siihen. Odottelun lomassa poni sai penisiliinin kaulaan ja kerättiin leikkaustarvikkeet.



Kives ulkona pihdeissä

Kake seisoi koko toimenpiteen superkiltisti. Hyvin oli rauhoitettu ja puudutettu. Koko hommaan meni tunti. Varsin nopea suoritus, mutta poni oli kiltti eikä mitään ongelmia ollut. Operaation lopuksi vielä haavat suihkutettiin ja sitten poni vaan virkoamaan. Jatkossa nyt kävelytystä ja suihkutusta ainakin kahdesti päivässä. Haavat täytyy pitää pinnasta auki, jotta eritteet pääsee ulos eivätkä muodosta mitään paisetta tms. Kävelytys vähentää turvotusta. Samalla ajattelin totuttaa ponin valjaisiin.
toinen puoli puristimissa ja toinen odottelee pihtien nokassa vuoroaan.
 Letkutuksen ja kävelytyksen lisäksi poni saa vähintään 5 pv penisiliiniä ja kipulääkettä. Nyt vain toivotaan, että kelit pysyy hyvinä ja poni alkaa toipua hyvin. Kake oli nyt neljäs meillä kotona ruunattu poni. Kaikkien muiden kanssa homma on sujunut ongelmitta. Toivottavasti siis nytkin. Kake on sen ansainnut olemalla niin kiltti poni. Illalla vielä suihkutin haavat. Turvotusta oli haava-alueella, mutta itse haavat oikein siistin näköiset. Vähän ne tiputteli verta, mutta parempi niin. Ei keräänny ainakaan mihinkään.

Tuoreesta ruunastakin oli kuva, mutta se ei nyt halua enää latautua. Lähipäivinä seurataan sitten paranemista ja jälkihoitoa.

4 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen kirjoitus, olen miettinytkin miten ruunaus sujuu muualla kuin klinikalla mutta nyt selvis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että oli hyötyä. Näitä on myös tosi mielenkiintoista seurata paikan päällä/avustajana.

      Poista
  2. Hei, minulla on poniori, jonka tahtoisin ruunata kotona, en vaan löydä kotiruunausta tekevää eläinlääkäriä. Kuka teillä teki? voisinko saada yhteystiedot, kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sammalon klinikka/ Jerina Wallius on meillä näitä tehnyt.

      Poista