tiistai 19. marraskuuta 2013

168. Toipumista

Kaken ruunauksesta on nyt kulunut kuusi päivää. Turvotus alkaa olla poissa ja haavat näyttää oikein siistiltä. Sen hoito on ollut kyllä superhelppoa letkutuksineen ja piikityksineen. Niin kiltti varsa.

Tässä pikkupotilas ensimmäisenä päivän operaation jälkeen. Häntä on vielä paketissa, jotta jouhet eivät takerru haavoihin. Haavat valuttaa jonkin verran, mikä on hyvä. Silloin tietää ainakin, että eritteet valuvat ulos eivätkä tee esim. paisetta. Leikkaushaavat täytyy parantua ensin sisältä (siis haavat kivesten irrotuksesta) ja vasta sen jälkeen ulommat haavat (viillot pusseissa, joista kivekset otettiin ulos) saavat mennä umpeen. Vasemmalla puolella ponilla olikin oikein siisti ja selkeä reikä, mutta oikean puoleinen haava on enemmän kiinni ja turvotustakin on siellä enemmän. Hysteerisenä olen letkutellut sitä kunnolla paineella, jotta haava pysyy auki. Parin päivän jälkeen olen saanut jo koskea haava-alueelle ja saanut varmistettua, että haava ei ole mennyt vielä kiinni. Eilen turvotus oli selvästi laskenut ja tänään ponin vehkeet oli jo lähes normaali näköiset.

Vas.puolen haava pari päivää ruunauksesta
Viiden päivän ajan poni sai tulehduskipulääkettä ja penisiliiniä kerran päivässä. Letkutuksen olen tehnyt kahdesti päivässä. Tarhailla se on saanut kentällä Reetun kanssa lähes normaalisti alusta asti. Karsinassa joutuvat odottelemaan muiden ratsastuksien aikana. Tarhailun lisäksi olen käynyt taluttelemassa Kakea maastossa. Vähän se on epäilyttävää sen mielestä, mutta tulee kyllä pienen harkinnan jälkeen. Tämäkin on hyvää treeniä tulevaa kärrytreeniä ajatellen.

Lääkitys kohdillaan
Reippaasti pikkumies antoi penisiliininkin kaulaan pistää. Ilman apukäsiä selviydyin joka kerta. Viimeisinä päivinä poni kyllä alkoi jo tasan tietää mitä on tulossa. Ei rentoutunut, vaikka kuin rapsuttelin ennen pistämistä. Lähinnä sittenkin vain koitti käännellä päätään (mikä ällötti mua, kun neula liikkui kaulassa...). Kaikki letkutuksetkin on menny niin hyvin. Naama nivusissa olen vettä suihkinut haavoille eikä kertaakaan meinannut edes nostaa jalkaa. Vähän se vaelsi edestakaisin suihkuttaessa, mutta siinä kaikki. Kake on kyllä ehdottomasti ollut helpoin meillä ruunatuista poneista hoitaa. Vaikka ikää on kaikkein vähiten. Edes superhyperkiltti Jagge ei ollut näin helppo. Siitä tulee kelpo ruuna!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti