sunnuntai 17. marraskuuta 2013

166. Ei olis viissiin pitänyt herätä lainkaan...

Lauantaina siis. Sunnitelma oli hyvä ja toimiva, mutta toteutus kusi pahemman kerran... Ohjelmassa oli Connemarayhdistyksen johtokunnan kokous Ideaparkissa Lempäälässä ja sitä ennen oli tarkoitus käydä kierros Suomatkan ratsastuskoululla, jossa iso osa opetusratsuista on connemaroja. Samalle reissulle olin ajatellut myös Sissin moikkaamisen ennen näitä muita sovittuja juttuja. Ajatus oli nousta ajoissa, jotta ehdin siivota karsinat ennen lähtöä. Illalla ehtisin sitten mennä Tarmon kanssa  viimeiset treenti ennen kisoja.

Herätys aamulla klo 6.00 ylös ja aamutalliin. Onneksi keli oli hyvä, niin ei tarvinnut pukea kuin klipatut. Hyvin aikataulussa sain karsinat siivottua, mutta en ollut laskenut mukaan auton pakkaamista (Sissille pari satulaa sovitukseen ym.) enkä Kaken hoitoa. Lähtöajaksi olin suunnitellut klo 9. Tallista pääsin sisälle varttia vaille. Äkkiä siis kamat kasaan, vaatteiden vaihto, tukka ja naama kuntoon. Hiusten pesu sai jäädä väliin samoin aamupala. Matkalla piti vielä käydä tarkistamassa juuri vaihdettujen renkaiden paineet. Pihasta pääsin lopulta liikkeelle vähän myöhässä, 9.10. Päätin pysähtyä vasta Forssassa tankaamassa, tsekkaamassa rengaspaineet ja hakemassa aamupalaa.

Forssan ABC:llä tankille ajettuani huomaan, että kukkaro ei ollutkaan käsilaukussa, vaan kotona...No ei sitten tankattu eikä syöty. Rengaspaineet katsoin ja laitoin Sissin ylläpitäjille viestiä, että en ehdikään Sissiä katsomaan, kun täytyy ajaa takaisin kotiin kukkaroa hakemaan. He kuitenkin lupasivat lainata sen verran, että ehdin ponia moikkaamaan. Auton mittarikin näytti 239 km jäljellä, edes bensavalo ei vielä palanut. Nokka siis kohti Tamperetta. Bensavalo syttyi Urjalan kohdalla, mutta kilometrejä näytti olevan edelleen hyvin jäljellä. Kuitenkin noin 4 km ennen Sissin tallia auto hyytyi. Bensa loppui. EI muuta kuin uudelleen soittoa Päiville, joka pelasti tilanteen jälleen tuomalla kanisterilla bensaa sen verran, että päästiin tallille. Aikataulusta noin 45 min myöhässä...

Siisseli oli kentällä hommissa. Oli ihana nähdä ponia ja kuinka tyytyväiseltä se vaikuttaa. Kävin itsekin selässä hetken aikaa. Poni oli kyllä ihan ihmeissään ja varsin jännitynyt. Laukassa pääsin ratsastamaan ja vähän työstämään sitä, mutta ravissa oli epätasainen ja teki syöksähdyksiä. Kummasti se pari kuukautta saa ponin "unohtamaan". Lähes kaksi vuotta olen työstänyt sitä 95% yksin ja nyt parin kuukauden jälkeen se tuntui samalta kuin vuosi sitten. Kyllä se on niin vahvasti yhden ihmisen poni. Toivottavasti löydetään sama aaltopituus nopeaan, kun Sissi joskus palautuu kotiin. On se edelleen kyllä mun ykkönen, maailman hienoin poni! Kokeiltiin samalla Sissille paria estepenkkiä, että pääsevät treenaamaan hyppyjäkin. Possun Wintec menikin sille yllättävän hyvin, joten se jäi nyt Sissille hyppykäyttöön.

Sissi ja Oona loppuverkkaa
Ratsastuksen jälkeen käytiin vielä tankaamassa meidän auto, niin että pääsisin kotiin asti ja sitten ajoin talla pohjassa Kangasalalle Suomatkaan tunnin myöhässä. Ehdin kuitenkin nähdä kasvattimme Kaijan (Ohana Elegance) ja vähän rapsutellakin sitä. Hyvin näytti nuori neiti viihtyvän ja oli hän kasvanutkin kovasti. Kovin seurallinen neiti on edelleen ja hänestä tunnutaan tykkäävän paljon. Mutta onhan Kaijalla todella kultainen luonne. Siitä tulee varmasti ratsastuskoulun suosikki.

Hyvin kehittynyt ja aikuistunut Kaija
Suomatkasta vauhdilla Ideaparkkiin syömään ja kokoustamaan. Lauantai-iltapäivä ja Ideapark ei ole ihan paras idea (muistiin itselle...). Sieltä päästiin lähtemään puoli viiden kieppeillä ja ajattelin, että hyvin jää aikaa ratsastaa Tarmo. Outi oli onneksi reippaana liikuttanut Minnin. Koko kotimatkan odotin, että saan sakot tai ajan peurakolarin tai jotain muuta vastavaa tapahtuu. Onneksi ei, mutta loppumatkasta muistin, että muhan pitää käydä Salossa vaihtamassa isännän kanssa autoja...Siinä meni heti ylimääräiset 45 min. Kotona oli vähän seitsemän jälkeen.

Siinä tajusin, että mullahan on traikussa noin 200 kg olkipellettiä ja tarvitsen sen traikun aamulla...No ei muuta kuin yhden karsinan tyhjennykseen (kuivikkeet siis vaihdossa). Perusteellinen siivous siis ja patja pois. Kuivan turpeen päätin viedä toiseen karsinaan. Ja se olikin siivoamatta. Kysessä ns. itsehoitokarsina, mutta tieto tallilita poissaolosta ei ollut kantautunut mulle asti. Ei muuta kuin siivoamaan nämä kaksi karsinaa ja sen yhden karsinan tyhjennys loppuun. Uudet pelletit sisään ja sain traikun tyhjäksi.  Viimein iltatallin pariin siinä puoli ysin jälkeen ja siihen perään vielä Kaken lääkintä ja haavojen pesu. Kello oli kymmenen kun lopulta pääsin sisälle. Siihen vielä koirien ruokinta ja iltapissat. Kyllä oli hyydyksissä. Ja seuraavalle aamulle kisoihin lähtö tiedossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti