170. Seurakoulukisoissa, again

Tänään käytiin seurakoulukisoissa Somerolla. Olin ilmoittanut sinne itseni Tarmolla ja Pepin Possulla C-merkin kouluohjelmaan. Peppi tuli kuitnekin kipeäksi, joten lähdettiin Tarmon kanssa kahdestaan reissuun. Pientä lisäjännitystä matkaan töi lähes kotipihassa syttynyt bensavalo ja sen verran tiukka aikataulu, että tankille voi mennä vasta Somerolla. Mietin jo matkalla, että voin sitten ratsastaa loppumatkan, jos diesel loppuu... No ei onneks tarvinnut. Ehdin käydä Somerolla tankilla ja oltiin ihan riittävän ajoissa kisapaikalla.

Verkassa Tarmo oli ihan pöllö. Ravata ehdin n. 20 m, kun poni poistui paikalta. Se teki ensin jonkun sivuloikan täysin pois alta, nousi vähän ylös ja perään pientä köyrimistä selkä pyöreänä. En ollut yhtään valmistautunut, vaan koitin hakea Airan istuntaa ja keskityin siihen, kunnes poni jo poistui. Kierähdin maahan kaulan yli, kun olin hetken kaulalla killunut. Ajattelin vain, että irti en päästä! Ehkä noin metrin raahauduin selälläni ponin perässä kunnes se suvaitsi pysähtyä. Jotenkin niin pehmeästi laskeuduin, että ei edes tärähtänyt. Ei muuta kuin ylös, heti selkään ja takas raviin. Poni ei oikeen tainnu edes tajuta mitä kävi. No nyt on sitten ekaa kertaa maastouduttu sen kyydistä. Koko verkan se jatkoi loikkimista, mutta loppuverkan pysyin kyydissä. Aina kun joku toinen hevonen tuli vastaan tai takaa, poni lähti. JA monta kertaa se lähti myös ilman vastaavaa tilannetta. Ensi kerralla en lähde Tarmon kanssa kisaamaan, jos se on seissyt viikon...

Radalla se rauhoittui ja oli jopa vähän hidas pohkeelle. Ihan yhtä hyvältä se ei tuntunut kuin viikko sitten. Paitsi alkutervehdys oli kyllä parempi. Poni teki asiat täsmällisesti ja kuuliaisesti. Muoto olisi saanut olla pyöreämpi ja vakaampi, mutta verryttelyn huomioon ottaen poni oli tosi hieno. En silti odottanut ihan sellaisia tuloksia. Tarmo veti 65,833% radalta! Viikko sitten saatiin juuri ja juuri ylitettyä se 60% ekaa kertaa ja nyt jo parani näin paljon, vaikka poni ei edes tuntunut kovin hyvältä. Ajattelin, että arvostelu on sitten vaan kiltti, mutta suureksi yllätykseksi Tarmo olikin luokan paras. Mun pieni tuhma vauva-poni voitti ekan sinivalkoisen rusettinsa! Ja lähtijöitäkin oli 14. Kunniakierrokselle se ei kyllä päässyt, koska ei osannut verkassa käyttäytyä. Kopissa jätkä seisoi tyynen rauhallisena ja söi reippaana heiniä.

Surkea maneesilaatu, mutta kyllä niistä ponin näkyy.

Menestyksen kruunasi Tarmon veljen Kaapon (meidän eka kasvatti Ohana Andromera) voitto B-merkin kouluohjelmassa. Harmittaa, etten nähnyt rataa, mutta prosentiti ainakin oli vakuuttavat ja ero seuraavaan selvä. Ihana oli nähdä Kaapoa taas ja päästä vähän rapsuttelemaankin. Toki myös Kaapon omistajan kanssa oli kiva vaihtaa kuulumisia. On se niin söpö pikkuruuna. Ja taitava. Ja hieno.

kuva: Maarit Lähteenmäki