Jotenkin viime päivinä on ällöttävästä takatalvesta ja jatkuvasta kiireestä huolimatta jäänyt hyvä fiilis koko touhuun. Töitä on paljon ja kiinnostusta tuntuu olevan enemmänkin. Pitäisköhän tässä aloittaa tallin laajennus, jotta saisi ratsutettavia mahtumaan lisää. Sen lisäksi omat kasvatit ja ponit ovat saaneet paljon kehuja. Kyllähän ne on itselle tärkeitä ilmankin niitä kehuja, mutta arvostaahan positiivista palautetta aina. Jonkun muunkin mielestä niillä on potentiaalia. Ja jotain on osattu tehdä oikein. Tällä alalla mikään ei ole niin tärkeää kuin puskaradio. Itsensä mainostaminen nähdään vähän negatiivisena. "Se on niin huono, että joutuu kalastelemaan asiakkaita" Ilman mainostamista on kuitenkin vaikeaa päästä alkuun kun niitä asiakkaita positiivisilla kokemuksilla ei ole. Homma on pitkäjänteistä ja kovaa työtä, mutta nyt alkaa tuntua taas siltä, että se on kannattanut. Tyhjästä tallipaikasta ehdin ilmoittaa kaksi päivää, kun siihen oli jo neljä tulijaa.
Ponit ovat toimineet valkuissa hyvin. Minni kehittyy koko ajan. Se etenee paremmin, se on tasaisempi ja se on rohkeampi. Tarmo toimii esteillä paremmin ja paremmin. Sen laukan säädeltävyys, energia ja halu hypätä tekee siitä niin helppoa. Nyt kun omaan hyppäämiseenkin on löytynyt ihan erilainen sujuvuus, niin homma alkaa todella toimia. Pitkästä aikaa ne metriset esteet tuntuu helpoilta. Jos sitä uskaltautuisi joskus korkeammallekin. Sissikin on saanut kehuja kisoissa ja huomenna edessä on ekat kansalliset. Ekku toimii taas tosi kivasti ja siihen alkaa löytyä luottoa kaikissa tilanteissa. Tänään kävin vetämässä sillä maastolenkin. Lissukaan ei onnu ja pikkuponit toimii nätisti lasten kanssa.
Lasten ratsastusinto saa myös hyvälle tuulelle. Kaikki kolme touhuavat kimpassa ponien kanssa. Tänään Peppi ratsasti upeasti Lillillä 40-50 cm esteradan tuplanollilla. Verkassa hän ei ihan päässyt ekaan hyppyyn mukaan ja alkoi jännittää kovasti. Jännitys saatiin kuriin ja tyttö ratsasti niin taitavasti ja rohkeasti. Ja Lilli eteni vauhdilla ja epäröimättä. Sitä rataa oli hieno katsoa. Huomenna molemmat isommat lapset kisaavat sitten Possulla. Nuutti puomiluokan ja Peppi 50 cm.
Myös tuntien pito on ollut viime aikoina erityisen palkitsevaa. Kotona porukka on extramotivoitunutta. Kentän ollessa sula ollaan päästy tekemään vaihtoja, vastalaukkoja ym. On hienoa, kun osaa neuvoa tehtävät niin, että kuskilla syttyy lamppu ja hevonen alkaa toimia. Nyt myös alkaa huomata ratsastuskoulutunneilla muutosta siihen suuntaan, mitä olen viime kuukaudet opettanut.
Ratsutuksetkin sujuu hyvin. Tällä hetkellä ainakin. Hevoset edistyvät ja oppivat uutta. Niin nuoremmat vähän ratsastetut kuin vanhemmat läpiratsastettavatkin.
Oliskohan lähestyvällä kesällä ja keväisellä kelillä vaikutusta. Oppilaiden, hevosten ja ennen kaikkea omaan mieleen. Faktahan on kuitenkin se, että elän juuri sitä unelmaa, joka pienen ponitytön päässä muodostui noin 20 vuotta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti