210. Helsinki Horse Fair 2014

Tänäkin vuonna olimme siis mukana Helsingin Hevosmessuilla Connemarayhdistyksen kanssa. Messuvastaavana kun toimii yhdistyksessä, niin pääsy messuille on taattu...Odotankin jo innolla aikaa, jolloin voin luovuttaa tämän roolin jollekin toiselle. Neljättä vuotta messuilua Helsingissä ja Tampereella ja muutama vuosi pidempään vielä Elma-messuja. Messut on kivoja ja tykkään olla siellä. Mutta en tykkää olla vastuussa niistä. Alan olla väsynyt haalimaan poneja ja ihmisiä paikalle, paikkaamaan peruutuksia, lähettelemään lippuja, somistamaan ständiä ym. ym. Varsinkin nyt kun kotona on hommaa enemmän kuin koskaan, niin useammaksi päiväksi irrottautuminen tuottaa tuskaa.  Ja se vastuu tuottaa tuskaa ja stressiä. Hyvä, että kotielämä pysyy jotenkuten hallussa, mutta siihen vielä päälle kaikki messuhässäkkä etukäteisjärjestelyineen. Nyt päätin viikon hengähtää ja ensi viikolla Tampereen kimppuun.

Helsingin messuilla oltiin lauantaina. Ständillä päivystin lähes koko päivän ja lisäksi toimin apuna Rotuyhdistysten yhteisessä ohjelmassa, Rotujen Taistossa. Siinä ponit kisaavat roduittain kolmen ratsukon joukkuein toisiaan vastaan. Viime vuotiseen tapaan tehtävänä oli este, pujottelu ja tynnyrin kierto sekä sama takaisin. Connemaroja edustivat meidän nuoret tammat Minni ja Netta sekä messu- ja kisakonkari The Next Best Thing. Anni oli värvätty Minnin puikkoihin ja Ronja ratsasti Nettaa. Jännää oli niin poneilla kuin kuskeillakin. Ei sitä ihan joka päivä ratsasteta näin isolle yleisölle. Hienosti nuoriso selviytyi tehtävästä, vaikka voitto jäikin saavuttamatta. Täytyy alkaa jo nyt treenata ensi vuotta varten.

Anni ja Minni pujottelee vauhdilla

Ronja ja Netta melkein maalissa

Tytöt esittelykierroksella (kaikki kuvat: Satu Pitkänen)

Vähän jännitti kasvattaja/omistaja/valmentajaakin ratsukoiden puolesta. Minni meinasikin ensin, ettei suostu vetämään joukkoja esittelykierroksella. Hyvin Anni sai sen kuitenkin eteenpäin ja loppuajan meno olikin sujuvaa. Varsinkin keppien pujuttelu takaisin sujui mallikkaasti. Tamma teki hienot vaihdot väleissä. Nettakin oli reipas eikä jäänyt jarruttelemaan mihinkään. Varsin edustuskelpoisia ratsukoita siis. Täytyy lisästä tämäkin kokemus Minnin CV:hen myyntiä ajatellen. Talutusratsastus ja messuilu sujuu.

Messuilta tarttui mukaan ainoastaan connemarayhdistyksen uusin myyntituote, connemara-heijastin. Muuten en shoppaillut mitään. Isäntä hoiti lakuostoksetkin ja muuten eleltiin eväillä. Vähän tuli osastoja kierreltyä, mutta myyntikojuihin en edes mennyt, kun rahaa ei olisi kuitenkaan ollut mihinkään ihanuuksiin. Eikä meidän ponskit kyllä juuri mitään tähän hätään tarvitsekaan. Tuttuja oli kiva nähdä ja kuulumisia vaihtaa. Se onkin näiden messujen parasta antia.

Harmittavasti nyt laahaa nämä postaukset perässä, kun aika on melkoisen kortilla ja kuvien lisääminen vaatii koneen kytkemistä telkkuun. Tulossa on vielä kisapostausta SRC ekoista kisoista, Pantsun valmennusta, Krissen valmennusta, SRS:n seurakisoja ja nuorten ponien ikäluokkakisoihin valmistelukurssista asiaa. Siis muun "normaalin" elämän lisäksi.