205. Retki Tampereelle

Lauantaina oli vuorossa "hevoseton" päivä. Tai ei siis ollut tallihommia eikä ratsastuksia tms. Muuten tämäkin päivä meni tiiviisti poniasioiden parissa. Aamutallin jälkeen siis istuttiin Pepin kanssa autoon ja suunnattiin nokka kohti Tamperetta. Fannikin olisi kovastoi halunnut mukaan, mutta pitkä ajomatka ja kokouksessa hengailu ei ehkä kuitenkaan olisi ollut se juttu, johon hän oikeasti olisi halunnut. Ohjelmassa oli siis Suomen Connemarayhdistyksen vuosikokous sekä tutustuminen EkoHepoon hevosten "kuntoutuskeskukseen". Ja tärkeimpänä tietysti Sissi-ponin näkeminen.

Kokous pidettiin ihan Teivon raviradan kyljessä sijaitsevalla Lamminpään majalla. Kahviossa oli hyvät tilat kokoukselle ja enemmänkin porukkaa olisi mahtunut. Jälleen oli varsin mukava tutustua itselle uusiin connemaraihmisiin. Tunnelma oli rento ja leppoisa, kaikki asiat saatiin hoidettua kuten piti eikä Liisan huolehtimat tarjoilut jättäneet ketään nälkäiseksi. Kokouksen kohokohta oli tietysti palkitsemiset. Meidän ponit ovat kisanneet ahkeraan viime vuonna ja kaikista tuloksista kerätään pistitä Connemaracupiin. Kolmelle parhaalle jaetaan rahapalkinnot, pokaalit ja ruusukkeet ja kaikille muillekin jaetaan ruusuke. Lisäksi viidestä parhaasta ratsukosta on usein tehty juttu jäsenlehteen.

Meidän poneista parhaan tuloksen sai Sissi sijoittuen neljänneksi 580 pisteellä. Osa itse ratsastettuja ja osa Oonan kanssa. Voittaja sai 930 pistettä, että vähän jäi vielä kurottavaa Oonalle tälle kaudelle... Yhdeksännelle sijalle ylsi Rose 310 pisteellä. Netta oli kymmenes, 220 pistettä. Jaetun 11. sijan veivät Minni ja Tarmo 150 pisteellä. Cupiin oli lähetetty tuloksia 21 ponilta, joten ihan hyvin meidän ponskit ovat pisteitä haalineet. Pisteitä saa siis kaikista lajeista ja eri määrä eri tasolta max.kahdelta eri ratsastajalta. Kotiin tuomisina siis kassi täynnä rusetteja.

Isoin yllätys oli kuitenkin vuoden Connemarakasvattajan tuloslista. Me oltiin heti toisella sijalla voittaneen Rockfield-kasvattajan jälkeen vain 0,7 pisteen päässä! Yleensä olen tottunut roikkumaan ko. listan hännillä, mutta tänä vuonna meidän kasvatit onkin pärjänneet oikein kivasti. Pisteitä saa eri näyttelyistä, laatuponikisasta, ponibreedersistä ja connemaracupista sijoitusten mukaan ja kokonaispistemäärä jaetaan tapahtumien lukumäärällä. Oli se hienoa nähdä tällainen "tunnustus" omalle työlle ihan mustaa valkoisella. Ehkä se pokaalikin joskus päätyy meille asti.

Kokouksen jälkeen siirryttiin raviradan toiselle puolelle tutustumaan EkoHepoon. Mukaan tutustumiskäynnille sai ottaa kaksi ponia testaamaan hoitoja käytännössä. Sissi oli siis hälytetty toiseksi "koe-eläimeksi". Kovasti harmitti toisen paikalle kutsutun ponin viime hetken peruutus. Jos olisi tiennyt vähän aikaisemmin, olisi hyvin voinut pakata Tarmon tai Rosen matkaan. Sissi suhtautui hommaan tyynesti. Ensin se pääsi testaamaan vesikävelymattoa. Suoraan se käveli tankkiin sisään. Puomi ja luukut kiinni ja matto käyntiin ensin ilman vettä. Sissi oli pikkasen ihmeissään, mutta osasi se onneksi siellä kävellä. Hetken alkuverkkakävelyn jälkeen tankkiin päästettiin vettä. Siinä huomasi hyvin missä lihaksistossa on kireyttä ja heikkoutta. Sissi kulki takaosa oikealla ja oikea puolisko oli vähän lihasköyhempikin. Selän alueella oli selvästi vähän jäykkyyttä. Vettä siis nostettiin polven yläpuolelle, jolloin kävely tehoaa parhaiten juuri selän alueelle. Oli hieno nähdä kuinka poni hetken päästä kulki suorana käyttäen kumpaakin puoliskoa yhtä paljon. Ja kunnolla. Noin 20 minuuttia se tarpoi matolla ihan kunnolla. Se näytti kyllä todella tehokkaalta ja poni sai avattua selän jumit hyvin kunnon työskentelyllä. Vesijumpan jälkeen Sissi vietiin infrapunasaunaan. Sen vaikutus menee tavallista hevosten solariumia syvemmälle ja pitää auenneet lihakset pidempään auki. EkoHepon sivuilla oli hyvin selitetty mitä kaikkia hyötyjä saunasta hevosille on. Sissi ainakin piti siitä ja otti asian todella lunkisti. Puolen tunnin jälkeen poni oli kyllä niin rento ja raukea.

Saunoja; kuva: Päivi Lukkarila

Sissin saunoessa tutustuimme muihinkin "laitteisiin". Suolahuoneessa seisoskelimme hengittämässä suolapölyä. Se auttaa mm. kesäihottumaan, räkätauteihin, iho-ongelmiin ym. Ypäjällekin on juuri valmistunut oma suolahuone. Niin hyviä tuloksia sillä on saatu. Haluaiskohan Lillikin kokeilla sitä...Tosin paras teho saataisiin säännöllisellä hoidolla, joten ehkä se jää Lillin kohdalla vain haaveeksi. Muita mielenkiintoisia laitteita oli spa- jalkojen kylmäys ja hierontalaite. Hevonen seisomaan tankkiin, johon päästetään vettä, joka jäähdytetään jopa kahteen asteeseen. Lisäksi veteen päästetään pohjasta ilmaa, joka hieroo hevosen jalkoja. Vesi on laimeaa suolavettä, joten se samalla desinfioi pienet naarmut ym. Vähän kuin kylmä poreallas. Laite on hyvä esim. jännevaivojen , venähdysten ym. hoidossa ja vaikka jalkojen kylmäämisessä heti startin jälkeen. Paikalta löytyi myös tavallinen kävelymatto, jossa ylämäkeä sai nostettua jopa 10 prosenttiin. Siinä saa jo tarpoa ihan kunnolla.

Paikasta jäi kyllä sellainen olo, että ehdottomasti haluan Rosen ja Tarmon siellä käyttää vesikävelemässä. Paikka tarjosi vielä yhdistyksen jäsenille tarjoushintaan 10-kerran hoitokorttia. Ja mikä parasta, lahjakortteja EkoHepoon on luvassa Connemarayhdistyksen ratsatusluokkakisoissa elokuun lopulla sekä Ponibreedersissä. Nyt siis armotonta treeniä, jotta voittaa sellaisen. Mä olin ainakin niin vakuuttunut vesimatosta, että tämä välimatkakaan ei haittaa. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Mukavaa oli taas päästä Sissiä rapsuttelemaan. Poni oli oikein tyytyväisen oloinen elämäänsä ja hienossa kunnossa. Lunkisti se suhtautui raviradan hälinään. Ihana Poni <3