Tänään sain taa spitkästä aikaa oikeasti jotain aikaan (tallissa, täällä sisällä en niinkään...). Ohjelmassa oli kengityksiä lähes koko päivä, mutta tällä kertaa vuorossa oli helppoja yksilöitä, joten sain siivottua karsinat aamupäivän aikana. Päiväheinien jälkeen kävin pihaton kimppuun ja tyhjensin makuumökistä (tässä tapauksessa ei voida ihan makuuhallista puhua) useamman kärryllisen märkiä olkia. Kelien lauhtuminen sai taas koko mökin ihan litskamäräksi, joten päätin vähän tyhjentää märkiä olkia pois ennen uusien viemistä. Meillä kun pihattoa ei sa atyhjennettyä koneellisesti millään, niin ihan hirveän paksua olkipatjaa en sinne halua muodostaa. Mutta nyt taas ponien kelpaa köllötellä. Välissä vielä vähän vesiä pihalle ja sitten päivän eka ratsastus.
Menin Minnin kanssa hetken kentällä gramaaneilla. Se oli tosi hyvä ja tasainen. Gramaanit roikkui lähes koko ajan löysänä, mutta sen verran niistä on tukea, että muoto on huomattavasti tasaisempi. Tehtiin vähän avoja ja sulkuja ravissa. Tai sulkuja lähinnä harjoiteltiin, koska en ainakaan muista tehneeni niitä Minnin kanssa aiemmin. Avot jo sujuukin ihan mallikkaasti ja niissä pääsee tekemään hienosäätöä muodon ja tempon kanssa. Vähän tehtiin myös siirtymisiä ja askeleen pidennyksiä/lyhennyksiä. Varsinkin laukassa Minni oli vähän sitä mieltä, että yksi vaihde riittää, mutta kyllä sieltä erojakin lopulta löytyi. Minni tuli jopa takaisin eikä jäänyt vain kaahaamaan. Siitä tulee vielä hyvä kouluponi. Vähän tehtiin myös vaihtoja kahdeksikolla. Oikeasta laukasta vaihtuu jo vasempaan hyvinkin helposti ilman, että poni jännittyy tai kuumuu kovasti. Rytmi säilyy kohtuu hyvin ja vaihto tulee avusta ja puhtaasti. Vasemmasta oikeaan laukkaan tuli ensin pukin kautta, mutta avusta ja puhtaasti sekin. Parin toiston jälkeen pukkikin jäi pois. Kyllä oli taitava pikkutamma. Jäi taas niin hyvä mieli.
Illemmalla menin vielä Ekulla ilman satulaa kentällä. Se on kyllä hauskanen pappa, kun pitää niin kovin pörhistellä aina Tarmolle. Kyllä se parin kierroksen jälkeen alkaa keskittyä ja siihen pääsee hyvin käsiksi. Tänään se liikkui taas oikein kivasti. Tuntuma oli parempi eikä poni painunut niin paljoa kuolaimen alle mitä se välillä tekee. Ravi oli letkeää ja rentoa (tai niin letkeää kuin 21-v. puolieläkeläisellä voi olla). Laukkaa poni pyöritti nyt paremmin kuin pitkään aikaan. Pohjakin on kyllä nyt kentällä parempi, kun tuli vähän lunta lisää. Ekulla on ollut vähän tapana laukata suorin takajaloin perä vähän sisällä, mutta tänään se liikkui suorana ja askel oli paljon joustavampi. Ekku tarttis ehdottomasti jonkun oman köpöttelijän, jotta se pääsisi hommiin vähän useammin kuin kerran viikossa (tai kahdessa). Kilttihän se on kuin mikä, mutta aina alkuun vähän pörheä.
Normaaliin tapaan meillä oli tänään myös Krissen kouluvalkku. Tarmon vuoro oli päästä valkkuun ja se oli ihan uskomattoman rauhallinen. Sain pitkästä aikaa vaan istuskella ja fiilistellä ravia (joku voisi kyllä puhua mummoravista). Tehtiin avoja ja siirtymisiä niiden sisällä. Poni oli taas pureutunut kiinni vasempaan kuolaimeen, mutta harjoitusten myötä pehmeni kyllä aika lailla. EI se ihan läpi tullut vieläkään, mutta paljon parempi. Avot se toki tosi hyvin siirtymisineen kaikkineen, vaikka niitä on tehty aika vähän vielä. Jopa laukassa onnistui muutamia pätkiä. Tarzan oli hyvin ahkera poni ja kiltisti se keskittyi hommiin koko ajan.
Valkun jälkeen menin vielä Herolla ilman satulaa myöskin avoja. Sekin oli oikein taitava poni! Laukassa tosin oltiin erimieltä, missä kohti kuljetaan (viimeksi tehtiin vastalaukkoja loivilla kiemuroilla, joten miksei nytkin). Kyllä on kivaa kun talli on täynnä ahkeria poneja, joita pääsee työstämään omien lisäksi. Mitä erilaisempia hevosia ratsastaa, sitä enemmän löytyy työkaluja omienkin ratsastamiseen. Jos aina vaan menee sillä omalla ei välttämättä näe "metsää puilta". Jää vaan tahkoaamaan tiettyä kohtaa yhdellä tavalla, kun ei edes tule ajatelleeksi mitään muuta. Eri hevosilta oppii erilaista herkkyyttä ja apujen käyttöä. Kaikille ei sovi yhtä napakka tuntuma tai jalka. Hienosäätö on helpompaa. Tarmon kanssa esimerkiksi jään helposti vetämään ohjaan, mutta kun sen selkään menee ratsastettuaan jonkun muun ensin, niin muistaa rentouttaa sitä kättä huomattavasti paremmin. Jokaiselta hevoselta oppii jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti