153. Ratsastuspilatesta

Lauantaina meillä oli tässä kotikentällä Aira Toivolan (FysioHoitoAskeleet) ratsastuspilatestunteja. Airaa on kehuttu valtavasti joka suunnalla ja porukka innostuikin kovasti, kun Anu lupasi hänet meille tänne järjestää. Lopulta osallistujia oli yhteensä 14 meiltä ja naapurista. Ja ne, jotka eivät nyt ilmoittautuneet mukaan, ovat katuneet sitä kovasti ja vannoivat olevansa mukana ensi kerralla ;) Odotukset tunnille olivat valtavat kaiken kehumisen jälkeen, tämän pitäisi nyt ratkaista kaikki ongelmat mitä ikinä ratsastuksessa on ollut.

Päivä alkoi parilla yksityistunnilla. Niitä en valitettavasti ehtinyt juurikaan seurata, kun oli sen verran paljon juoksevia asioita hoitamatta mm. buffetin suhteen (nyyttäribuffettimme saikin valtavasti kehuja eikä kellekään varmasti jäänyt nälkä). Parituntien alkaessa seurailin ratsastusta karsinoiden siivouksen lomassa. Airalla oli käytössä korvanapit ja mikki, joten sivustaseuraajalle kauempaa valmennuksen seuraaminen oli kyllä mahdotonta. Karsinat sai siis odottaa ja parkeerasin Airan viereen, jotta kuulen myös ohjeet. Oli todella mielenkiintoista seurata reaktioita hevosissa, kun tehtiin muutoksia uuden ja vanhan istunnan välillä. Kuinka paljon rennommin ja paremmin ne liikkuivat uuden asennon kanssa. Ratsastajat hikoilivat naamat punaisina ja hyvin keskittyneinä.

Lissukin pääsi mukaa treeneihin. Kyllä mamma alkaa olla eläkkeen kynnyksellä, vaikka selävsti vertyikin tunnin kuluessa. Ravi ei kuitenkaan ole ihan puhdasta eikä poni enää työskentele niin mielellään, joten en viitsi sitä kiusata. Oli silti hienoa nähdä kuinka hienosti se liikkui tunnin lopussa kantaen itseään pitkästä tauosat huolimatta.

Alkukatselmuksen jälkeen ratsastajat asetettiin ihan "kädestä pitäen" oikeaan asentoon

Ohjista nykimällä testattiin uuden asennon vakaus ja matalammalle sijoittuva painopiste.

Nappi korvassa ja jalka paikallaan

Tyyväisiä hevosia ja rasittuneita ratsastajia...

 Oma vuoro oli iltapäivällä ruokatauon jälkeen. Ekku oli valikoitunut ratsuksi, kun kaikille muille omille poneille oli jo ratsastajat. Ekku on ollut tosi mukava, mutta vähän kiireinen ja alkuun jännittynyt. Sitä se oli nytkin. Käynti oli vielä ihan ok, mut ravissa tikitti jännittyneenä. Ihmeen hyvin äijä seisoi paikallaan, kun Aira asetteli mun kroppaa oikeaan asentoon. Suurin muutos tuntui selässä. Aikaisemmin mun selkälihakset on olleet "supistuneena" (selkä vähän notkolla) ja nyt lantio käännettiin alle vielä paremmin ja ylävartalo tuotiin ylävatsalihaksilla lantion päälle, jolloin selkä tulikin pyöreäksi ja lihakset olivat jatkuvassa venytyksessä. Omakin "ylälinja" tuli siis käyttöön. Tuntui kuin koko kroppa olisi painunut 10 cm kasaan ja jousto liikkeessä tipahti ristiselästä lantioon. Jalkakin löysi ihan uuden paikan, kun lonkan sai riittävän auki, pohje oli ja pysyi kiinni kyljessä. Alkuun kevennys ei meinannut sujua lainkaan, oli outoa, kun reisi ja polvi ei tukenutkaan lainkaan. Kun tuki löytyi pohkeesta, alkoi kevennyskin toimia. Asento alkoi löytyä ja päästiin kokeilemaan laukkaakin.

Ero ponissa uuden ja vanhan asennon vaihtojen välillä oli selkeä. Ekku kantoi itseään niin hienosti ja malttoi liikkua rauhassa, kun oma asento oli oikea. Laukassa ponin voimattomuus tuli hyvin selvästi esiin. Se laukkasi niin pyöreänä ja hyvässä tahdissa, että ei jaksanut kuin kierroksen pari molempiin suuntiin. Se ei edes kulkenut niin selkeästi tyhjänä kuolaimen takana, mitä on tehnyt jatkuvasti tähän asti. Nyt on vielä helpompi lähteä rakentamaan lisää lihasta ja voimaa sille, kun on uusia työkaluja sen työstämiseen. Ekku oli kyllä ihan super! Käytöskin oli niin asiallista ja järkevää. Se keskittyi täysillä tehtäväänsä eikä edes kiimassa oleva Rose häirinnyt sitä. Tätä siis lisää! Suosittelen ehdottomasti kaikille. Itse en ole nyt päässyt kokeilemaan, onko mitään jäänyt mieleen, kun tulin sitten kipeäksi ja olen huilannut (siis tehnyt vain pakolliset tallihommat) pari päivää.

Ekku-herra työskentelee

Rosella loppui pään nyppiminen, kun oikea asento löytyi

Minnikin liikkui niin rennosti ja pyöreänä