139. Klippausta

Ihana "vapaapäivä". Lapset lähti mummilaan ja isäntäkin oli metsällä koiran kanssa eikä mitään sovittua ohjelmaa. Päätin siis aloittaa klippausurakan, jotta ponien olisi kivampi treenata. Niillä on jo ihan hillitön turkki, varsinkin Rosella. Päätin ajaa nyt karvat kokonaan (päätä ja jalkoja lukuunottamatta) ja sitten talvella, kun karva alkaa olla kasvanut takaisin, jätän karvat selän päälle (ns. loimiklippaus). Rosella on nyt tiistaina kantakirjaus ja kuun vikana viikonloppuna mennään Laatuponikisaan. Viime vuonna Laatukisassa poni muistutti jo mammutti turkkeineen, joten nyt ajattelin klipata sen jo ennen näitä koitoksia. Näyttääkin nyt huomattavasti siistimmältä ja onneksi jälkikin on melko tasaista ;)

Innokas klipattava

Klipperinä meillä on DeLavalin kone. Oiskohan se nyt kolme vai neljä vuotta vanha. Viime syksynä/talvena sillä on klipattu kaksi ponia kaksi kertaa ja aiemmin vissiin kerran. Hyvin on toiminut ja tehokas vehje. Olen vain öljynnyt teriä ja koittanut puhdistaa huolella kaikki kolot karvoista. Ponin oikea kylki sujui hienosti. Alkuun Rose oli hieman jännittynyt, mutta nopeasti lakkasi välittämästä touhusta ja seisoi hyvin siivosti. Rajatkin meni yllättävän hyvin. Oikean kyljen jälkeen puhidstin taas koneen ja siirryin vasemmalle. Homma lähti siinäkin hyvin käyntiin, kunnes kone yhtäkkiä vaan lakkasi leikkaamasta...Oliskohan terät tylsyneet. Koitin laittaa teriä uudestaan, kiristää ruuveja ja kaikkea, mutta ei vaan parantunut. Rose oli kyllä aika hiekkainen, vaikka kuinka sitä koitin harjata. Kun puolet kyljestä on ajettu on hirmu kiva huomata, että terä ei enää leikkaa...Tai laikkas joo max. sentin "siivuissa" kummallakin reunalla. Keskikohta vain tökki karvaan. Ponikin tuli levottomaksi, kun kone nyppi karvoissa...

Ja tässä vaiheessa kone lakkasi leikkaamasta, ei hyvä...

Sentin siivu kerrallaan sitten ajoin ponin loppuun. Eihän sitä voinut jättää keskenkään. Kantakirjaukseen aikaa kolme päivää...Onneksi sain urakan loppuun, mutta aikaa siihen meni aika paljon enemmän kuin piti. Lopputulos on siedettävä. Takoitus oli klipata Sissikin, mutta koneelle pitää tehdä jotain sitä ennen. Käyn maanantaina kyselemässä olisiko siihen olemassa lisäteriä. Jos löytyisi vaihtoterät, niin nykyiset voisi toimittaa johonkin teroitettavaksi. Tosin ihan ensin täytyy katsoa käyttöohjeet tarkkaan läpi, jos leikkaamattomuus johtuukin siitä, että olen laittanut jotkut säädöt tms. väärin. Joka tapauksess aponi näyttää nyt siistiltä koitoksia varten.

Valmiina

Päivät on vielä niin lämpimiäkin, että poni voi ulkoilla ilman loimea, mutta illalla se täytyy sitten pukea.