keskiviikko 10. joulukuuta 2014

274. Voi niitä onnellisia, joilla on mahdollisuus valita

Tällä hetkellä itsellä sitä ei ole. Ei voi vaan todeta ulos katsoessa, että " Ai siellä sataa, en viitsikään lähteä tallille." Kun on sen virheen tehnyt, että on noi kaviokkaat pihaansa päästänyt, niin niitä ei vaan voi jättää hoitamatta. Satoi tai paistoi. Eli takkia niskaan ja kumpparit jalkaan. Aamutallin aikaan ei vielä satanut, muttapuin kuitenkin kaikki ponit luvatun myrskyn takia. Kun pääsin takaisin pihalle oman aamupalan jälkeen, niin johan satoi! Kiva lähteä ratsastamaan. Maananaina en ehtinyt ratsastaa kotona yhtään ponia, kun kävin ratsatuskoululla ratsastamassa kolme hevosta ja illalla meillä oli Nuutin 6-v. lastenkutsut. Tiistaina isäntä oli koko päivän töissä, joten muiden tallihommien lisäksi ehdin ratsastaa vain kaksi hevosta. Illalla oli vielä Nuutin eskarin joulujuhla.

Tänään oli siis pakko saada poneja työstettyä. Aloitin puoliverisestä, koska myrskyn piti yltyä vielä päivän aikana. Sade tuli onneksi kuuroina, mutta ei me kuivina selvitty. Onneksi tamma oli siivosti. Alkuun työskentelin taas hetken maasta käsin ja laitoin muutamia puomeja ja yhden esteenkin yltiöpositiivisuuksissani... Käynnissä ja ravissa tamma oli ok, mitä nyt punki lapa edellä sisälle ja koitti kääntää persausta tuuleen. Laukkakin nousi hienosti, se vasen siis. Pari spurttia se otti pahimmissa tuulen puuskissa. Pahimmat puuskat oli sitä luokkaa, että happikaan ei meinannut enää kulkea vastatuulessa. Kovin montaa rentoa askelta ei tullut ja siinä vaiheessa, kun kentän reunalta lähti lentoon sininen muovitynnyri kentän puolelle, päätin tulla alas, ennen kuin maastoutuisin. Samalla päätin, että seuraavat hevoset työstetään ihan maasta käsin.

Ratsuponi hierottiin siis maanantaina, joten tänään vuorossa puomijumppaa liinan päässä ohjeen mukaan. Hyvin se venytti askelta, vaikka alkuun meillä olikin erimielisyyksiä puomeille osumisesta. Liikkuminen oli kyllä huomattavasti parempaa kuin viime kerralla juoksuttaessa noin kuukausi sitten. Oikea laukkakin nousi hienosti ja oli varsin tasapainoista. Sormet oikein syyhyää päästä selkään kokeilemaan onko erilainen hieronnan jäljiltä, mutta mitään itsemurhatemppuja en halua kokeilla näillä myrskytuulilla.

Kolmas työstettävä oli uusin asukki 2-v. dartmoor-ori. Olen ihan rakastunut tähän poniin. Kun Lillistä aika jättää, hankin seuraponiksi dartmoorin enkä shettistä. Aivan ihana poni, vähän kuin pitkäjalkainen shettis, säkä n. 115 cm (ainakin tällä varsalla). Luonne on aivan hurmaava, todellinen herrasmies. Ohjasajoharjoituksilla siis aloitettiin. Lillin valjaat meni parilla lisäreiällä hyvin ja sitten vaan matkaan myrskyä uhmaten. Hieman poni katseli maisemia ja koitti kiemurrella, mutta pääosin suunta ja vauhti oli sitä mitä halusin. Erittäin hyvä ensimmäiseksi kerraksi eikä mitään avustajiakaan ollut. Tosin kuljin itse takajalan vierellä lyhyemmillä ohjilla, jotta mahdolliset ympärikääntymiset ehtii estää. Ponilla on hyvä asenne työntekoon ja se on superkiltti. Tällaisen mä vielä joskus haluan.

Päiväheinien jaon jälkeen siivosin uudemman pihaton ja Ekun tarhan. Sitten pitikin lähteä kohti lähintä maneesitallia, koska olin luvannut käydä ratsastamassa Lelulla. Fanni mukaan hirveän huudon kera, isommat muksut kyytiin taksilta ja matkaan. Ihan perusjuttuja tehtiin Lelun kanssa, siirtymisiä askellajien sisällä ja suoristuksia vastataivutusten avulla. Alkuun se vähän jännitti, mutta rentouduttuaan se oli erittäin miellyttävä. Olen sillä mennyt viimeksi varmaan reilu vuosi sitten ja niistä ajoista poni on mennyt noin valovuoden eteenpäin. Se liikkui hienossa ryhdissä ja kantoi itsensä hyvin. Pientä vinoutta oli havaittavissa, mutta suoristui kyllä kivasti. Ahkera poni! Taas on helpompi neuvoa sen omia ratsastajia, kun on saanut vähän tuntumaa itsekin. Lelu on helposti hieman etupainoinen, mutta nyt keula oli hyvin ylhäällä. Erittäin mukava poni!

Fanni nukkui koko ajan autossa ja siitä jatkettiin matkaa Agriin pelletin hakuun. Käytiin myös subwayssä syömässä, mutta oma ateria jäi pahasti kesken, kun Fanni huusi koko ajan, kuumaltahan sen otsa tuntui ja valitti, että joka paikkaan sattui. Tämähän tästä vielä puuttui! Pikaiseen kotiin, muksuille dvd pyörimään ja päiväheinien jakoon sekä tallin siivoukseen. Laitoin myös tulet sisällä uuneihin, mutta tietty unohdin ne...Takasta sai pesällisen jälkeen laittaa jo pellit kiinni, mutta leivinuunin sain elvytettyä vielä. Tällä tuulella tuntuu vaan siltä, ettei lämmittämisellä ole mitään hyötyä, vaan piipusta tulee enemmän kylmää sisälle kuin uuni lämmittää...

Meidän reippaat poniratsastajat saapuivat myrskyä uhmaten tunnille vielä illalla. Kun siinä oli sateessa jäätynyt tunnin kentän laidalla, oli edessä vielä iltatalli. Heinät hoisi onneksi reipas poniäiti,  joten mulle jäi kaurat ja vedet. Viimein litimärät ponit sisälle ja vieläkin märemmät loimet kuivumaan. Ne ei kuivu varmaan ikinä. Ällöttäviä! Tallista pääsin 25 vaille yhdeksän, joten ehdin vielä kiitää lähikauppaan. Tämän päivän pelastaa vain suklaa! Kauppareissun jälkeen taistelin vielä Fannille särkylääkkeen Paula-vanukkaassa, jotta saisi nukkua yönsä rauhassa. Toivottavasti huomenna on parempi. Niin keli kuin lapsikin. Tällaisen päivän kruunaa vielä Isännän pikkujoulut. On kiva ulkoilla tuolla talvisäässä, kun tietää, että toinen on saunomassa ja viettämässä iltaa työporukan kanssa! Tää mun firma on tosi surkea, kun ei järjestä edes mitään pikkujouluja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti