tiistai 2. joulukuuta 2014

270. Ei mitään järkevää...

Eilen päätin yrittää askarrella uutta banneria, jotta saataisiin vähän talvisempi fiilis. Googlella löysin ohjeita monestakin blogista bannerin tekoon. Parhaiten rautalangasta väännetyt löytyi TÄÄLTÄ. Olen todella huono näiden kuvankäsittelyjen ja muiden kanssa. Kuvaan mielelläni ja järkkäri löytyy, mutta kuvaan silläkin yleensä vain automaattiasetuksilla. Ei vain ole ollut aikaa ja viitseliäisyyttä perehtyä säätöihin ja niiden käyttöön tarkemmin. Kuvan laatu on kuitenkin parempi kuin meidän pokkarilla kuvattuna, joten olen ollut ihan tyytyväinen. Kuvan käsittelyä ei ole myöskän tullut opeteltua. Rajata osaan ja vähän säätää kirkkautta, mutta siinäpä se. Lisähaastetta tuo, kun tällä koneella ei ole samaa kuvankäsittelyohjelmaa kuin vanhalla koneella. Mutta eiköhän tässäkin harjoittelemalla tulokset parane. Aika paljon on vielä parannettavaa, mutta kovin montaa tuntia mulla ei yleensä ole mahdollista uhrata näihin.

Eilen ja tänään on ollut pakkaspäivä. Koska sitä ennen oli satanut mukavasti, kaikki on nyt kovaa ja koppuraista. Ihanne kelit siis kengättömien ratsastamiseen. Harvoin sitä odottaa pakkasten vaihtumista plussakelin ja kuraan, mutta nyt todella toivon, että huomenna on luvatut +2 astetta ja kenttä on sula. Ratsastettavia on monta ja heti on huono omatunto, kun ei pysty niitä työstämään. Varsinkin, kun pari niistä on lyhyemmällä jaksolla. Omiakin voisi ratsastaa, mutta päädyin kuitenkin pihaton siivoukseen. Talli on väliaikaisesti ihan tupaten täynnä ja molemmissa pihatoissakin on viisi ponia. Sen huomaa hyvin myös tuotosten määrässä. Onneksi homma on paljon kevyempää kantavalla maalla, kuin mutaliejussa. Ei tähän talven tuloon vaan tunnu millään osaavan varautua. Ja työmäärä kyllä lisääntyy pakkasten myötä, kun jo pelkkä vesien kanto tarhoihin vie ikuisuuden. Toivottavasti saadaan ensi vuodeksi pihatoihin lämmitettävät juoma-automaatit.

Ei pitäisi koko ajan odottaa tulevaa ja ajatella mitä tekee, kun asia on näin ja näin. Mutta siihen vaan sortuu. Reetu lähtee uuteen kotiin torstaina. Enää ei ole edes haikea olo. Poni pääsee hyviin käsiin eikä mulla sille ruunana olisikaan käyttöä. Nyt odotan vaan, että yksi turpa on vähemmän ruokittavana. Tänään lähti yksi shettis, mutta se ei juuri muonavahvuudessa tunnu tai muutenkaan, kun pihatossa eleli. Muodostivat Lillin kanssa yhden ponin. Kuun puolen välin paikkeilla varmaan saadaan kotiuttaa noi pari ratsutettavaa. Sitten alkaa viimein olla talven kokoonpano kutakuinkin vakiintunut. Kyllä sitä odottaa, että muutokset loppuu ja kuviot vakaantuu. Talvi menee muutenkin vähän horroksessa eikä siihen juurikaan kaipaa mitään ylimääräistä. On kiva välillä ihan vaan olla, kun pakolliset hommat on hoidettu. Kevättä kohti kun mennään ja valon määrä lisääntyy, niin sitä jaksaa taas ihan erilailla touhuta kaikkea ylimääräistä ponienkin kanssa.

Sitä odotellessa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti