252. Horse Showssa

Lauantaina tuli käytyä isolla kirkolla Horse Showssa. Reissuun päädyttiin, kun Wiurilan Hevosurheilijat järjestivät yhteiskyydin, joka oli kesän koulukisojen talkooporukalle maksuton. Liputkin tilattiin kimppatilauksena, joten olivat vähän halvempia. Näytökseksi oli valittu 30-v. juhlanäytös 19.30-n.23.30. Matkaan lähtö olisi vähän ennen viittä, joten tallihommat ehti hoitaa valmiiksi ennen lähtöä. Aamusta kävin myös tekemässä maastolenkin yhdellä 3-vuotiaalla. Kiire meinasi silti tulla, vaikka kuvittelin, että aikaa on hyvin. Ihan ajoissa olitiin, kun bussikin oli vielä myöhässä.

Matka meni rattoisasti ja oli mahtavaa, kun ei tarvinnut miettiä parkkeerausta ym. Lähes oven eteen jäätiin kyydistä. Ensin katsastettiin ulkona oleva Horzen outlet-teltta. Mitään ei tarttunut mukaan, mutta kauheen tarkkaan ei tullut kyllä sitä koluttuakaan. Vähän ihasteltiin myös päällisin puolin traikkuja/rekkoja. Sisällä haettiin vähän välipalaa ja kierrettiin hallin ympäri kertaalleen omia paikkoja etsiessä. Jotenkin kojuja ym. tuntui olevan tosi vähän ja tänään vasta selvisi, että siellä olisi ollut vissiin joku erillinen expo-alue jossain. Eli se oli ainakin todella huonosti infottu...

Ekana luokkana oli 150 cm luokka. On se hienoa katsottavaa, kun ratsukko toimii yhteen ja radalla suoritetaan tehtäviä eikä vaan mennä. Aina areenan pieni koko jaksaa yllättää. TV:ssä se näyttää isommalta. Tiet on pieniä ja radoilla paljon suhteutettuja linjoja ja nurkan takaa tulevia esteitä. Meidän paikat oli heti toisella rivillä, joten välillä hiekkaa sai pyyhkiä sylistään. Kyllä sitä niin eli mukana joka hypyssä. Ihan valtavia loikkia hevoset tekivät. Luokan jälkeen käytiin uusi kierros käytävillä. Nyt mukaan tarttui toisesta Horzen kojusta heijastinratsastusloimi Tarmolle. Se on raukka joutunut lainaamaan Possun ratsastusloimea, joka on kokoa 115. Vähän on pojalla peppu vilkkunut, kun loimen pituus ei ihan riittänyt. Nyt kelpaa posotella tuolla syksyisessä metsässä, kun on sopiva pepunlämmitin.

Seuraavana luokkana oli joukkuekisa East meets West 145 cm korkeudella. Rataa rakentaessa Noora Karma teki temppuja. Ohjelmassa oli myös "Suuri suomalainen hevosshow". Siinä esiteltiin eri ratsastuksen lajeja, suomenhevosia yms. Vähän jäi kaivelemaan, kun esiiintyjiä ja hevosia ei esitelty lainkaan. Olisi ollut kiva tietää keitä katseli. Osan tunnisti, mutta suurin osa jäi ihan mysteeriksi. Varsinkin vieraammat lajit, kuten matkaratsastus, issikat ja vikellys. Niistä kun ei tunnistanut ketään. Julkkisten ja ratsastajien joukkuekisa ride and drive -kisa oli varsin dramaattinen. Siinä ensin ratsastettiin pujottelu ja seuraavaksi joukkueen toinen jäsen teki saman radan mönkijällä. Tämänkin kisan lopputuloksen Karma ennusti. Finaalikierroksella saatiin siis dramatiikkaa, kun Marko Björs ajoi mönkijällään tolppaa kiertäessä suoraan Martin Fucsin kylkeen. Siitä tolpan yli, joka juuttui mönkijän pohjaan ja vielä loppuun laitaa päin. Heidän joukkue ei voittanut...

Tämän jälkeen alkoi sixbar-radan rakennus ja samaan aikaan Jari Sillanpää veti keikkaansa. Tuntui, että se vaan jatkui ja jatkui. Rata oli valmis pitkän aikaa ja Jari vain veti uutta biisiä. Eikä siinä muuten mitään, mutta aika taulu oli venynyt ja kello oli jo 23.30. Viimeinen luokka olisi voinut alkaa ainakin 20 min aikaisemmin, mutta Jarin laulaessa aloitus meni puolille öin. Six bar kesti varsin pitkään, kun viisi ratsukkoa hyppäsi neljä kierrosta puhtaasti. Kun viimeinen este oli 195 cm korkeudessa, sitä ei enää selvittänyt kukaan. Se oli kyllä iso! Vielä kun se isoin este oli meidän naaman edessä, alle 5 m päässä. Se oli jännää katsottavaa. Tämä show saatiin viimein loppuun klo 01.00. Siitä sitten bussiin ja kotia kohti. Kotona oltiin viimein kolmelta. Onneksi isäntä oli ottanut ponit sisälle ennen yövuoroon lähtöä, muuten olisivat voineet olla ihmeissään.

Viimeksi olen ollut Horse Showssa pari vuotta sitten torstai-päivällä. Jotenkin on fiilis, että siitä sai enemmän irti. Homma toimi Hartwall areenalla paremmin. Tai ainakin löysin kaikki paikat ;) Myös ohjelma oli hyvin vaatimaton 30-v. juhlanäytökseksi. En kaivannut mitään laulu- tai temppuesityksiä. Hevosesityksissä olisi saanut esitellä ratsukot ja muut esiintyjät. Ratsastus oli mukavaa katseltavaa. Iso plussa myös verkan seuraamismahdollisuudesta, vaikka sitä ei tullutkaan hyödynnettyä. Turha show-ohjelma pois ja keskitytään olennaiseen, niin kisa saadaan kaikkien kannalta inhimilliseen aikaan vedettyä läpi. Päälimmäiseksi jäi fiilis, että kyllä tämä oli taas nähty muutamaksi vuodeksi. Varsinkin, kun lippujen hinnat on niin kovat. Kivaa oli, mutta ei tätä tarvitse joka vuosi nähdä. Shoppailukin onnistuu paremmin messuilla. Poniluokkia olisin halunnut katsoa. Toivottavasti siellä oltaisiin sitten joku vuosi poni huoltojoukkoina.