Tänään oli pitkästä aikaa päivä, jolloin ei ollut mitään sovittua. Tarkemmin varmaan ensimmäinen sellainen päivä kolmeen viikkoon. Muuten joka päivä on ollut tunteja, ratsutuksia, valmennuksia tai lasten harrastuksia. Isona syynä tekemättömyyteen tosin oli tänään keli. Pieni pakkanen ja aivan järkyttävä tuuli, kenttä on kova kuin kivi. Ei siis ihan parhaat olosuhteet nuorien ratsastukseen. Varsinkaan kengättömien. Huomenna lauhtuu ja hommat jatkuu, mutta tänään olen vain tehnyt pakolliset tallihommat eli ruokinnat, vedet ja karsinoiden siivous. No kengittäjä kävi lyömässä pari irtokenkää. Isäntä on ollut töissä ja muksut lähti viikonlopuksi fammulaan koulun jälkeen. Kuinka ihanaa voikaan olla viikata pyykkejä ihan rauhassa! Sain myös pakattua osan syys/kevätvaatteista säilöön ja kaivettua talvivaatteita esiin. Tosin lauhtumiseenkin varauduin ja osa ohuemmista vaatteista jäi yhä käyttöön. Sain myös pakattua liian pieniä vaatteita pois/odottamaan seuraavaa käyttäjää.
Tällä viikolla on ollut parit valmennukset. Tiistaina poikkeuksellisesti Annan estetreenit. Olin taas Jaggen kanssa, koska Tarmo pitää vielä hyppytaukoa. Ensi kerralla pääsenkin Annan treeneihin Sissin kanssa. Jaggis on ihanan suoraviivainen. Se tekee kaiken kyselemättä ja nyt kun sille on tullut vähän varmuutta, myös intoa löytyy. Tämä oli nyt kolmas kerta ja hienosti poni suorittaa noin 70 cm tehtävät. Haastavaa hyppäämisestä sen kanssa tekee iso laukka, jossa ei vielä juurikaan löydy säätöä. Paikat ei aina sovi ihan nappiin, mutta paranee joka kerta. Viimeksi tuntui, että itse suihkin ja sähelsin vaan menemään, mutta niin se poni vaan meni kaiken epäröimättä ja innolla. No näin treenistä videota eikä se näyttänyt onneksi niin työläältä miltä tuntui (siis kuskin osalta, poni meni sujuvasti).
Keskiviikkona olin pitkästä aikaa Tarmolla Krissen kouluvalkussa. Menin ilmoittamaan sen Ypäjälle koulukisoihin vika päivä. Luokkana on He B:0. Valkussa kuitenkin vain tehtiin perustyöskentelyä, jotta saadaan poni kunnolla läpi. Odotin pientä taistelua, koska en ollut ponin selässä käynytkään pariin viikkoon. Mutta Anni ja muut syysloman leiriläiset on tehneet hyvää työtä ja poni oli parempi kuin ikinä. Alusta asti se kantoi itsensä hyvin eikä yrittänyt vastustaa tuntumaa. Tuntui oikein kuinka lavat nousi ylös ja poni kannatteli etuosaansa itse. Kaulan pituudestakaan ei tullut yhtään huomautusta. Kyllä oli hieno poni. Vielä ehditään mennä yksi kouluvalkku ennen kisoja ja jos vaikka ryhdistäytyisi ja treenaisi itsekseen tässä välissäkin...
Syy miksi ilmoitin Tarmon kisoihin, löytyy taas ht-netistä. Siellä oli keskustelua ratsuponijalostukseen hyväksytyistä connemaraoreista, joilloin taas heräsin tutkimaan, mitä vaatimuksia 6-vuotiaalla on. Nythän 6-vuotiaat eivät tee enää suorituskyvynkoetta, vaan se korvataan kilpailutuloksilla. Vaatimukset ovat siis isoilta poneilta alue/kansalliselta tasolta 5x He B yli 60% tulos ( kaksi poniratsastajalla) tai 5x 100 cm puhtaalla radalla (myös kaksi ponikuskilla). Myös kentästä kelpasi tuttarissa puolenvälin paremmalle puolelle sijoittuminen viidesti. Ja näitä voi siis myös yhdistellä. Pientä paniikkia siis pukkaa. Oripäivät on jo maaliskuussa ja kisoja ei tässä välissä juuri ole... Nyt siis mennään koulukisoihin. Siitä viikon päästä Ypäjällä on estekisat, joissa pääsisi pe-su hyppäämään metriä. Ongelmana siinä on vaan, että Tarmo hyppää jo keskiviikkona ja torstaina Pantsun valkussa. Jos yhden radan kävisi hyppäämässä sitten sunnuntaina, niin olisi pari lepopäivää välissä. Vielä 16.11. olisi kisat Tampereella, mutta ainoa alueluokka on 110/100 arv. 367.3. Metrin luokka on sitten kansallinen. Vähän harmittaa, etten herännyt asiaan aikaisemmin. Koko kesä olisi voitu kerätä noita suorituksia, tällä tasolla se on ollut jo pitkään. Mutta ajattelin säästellä sitä, kun ei ole kiire mihinkään. Tai näin kuvittelin. Nyt taitaa olla liian myöhäistä saada tulokset kasaan ennen oripäivien ilmoittautumista. Mutta ei voi mitään, sitten tsempataan ja tähdätään 7-v. keväällä ratsuoripäiville. Silloin vaadittavat tulokset on muuten samat, mutta koulusuoritukset pitää olla He A-tasolta ja esteillä 110 cm korkeudelta. Eiköhän me sinne päästä, kun vaan treenataan. Kentässä vaatimukset taisi olla "helpoimmat", mutta kisat on kaukana ja niitä on vähän. Mutta nyt ainakin tiedetään mihin tähdätään ja sen mukaan edetään.
Laitetaan vielä kuvituskuviksi pari kuvaa Kaijan ekalta "este"tunnilta. Ihan ilmiömäisiä estekykyjä ei vielä sillä kerralla löytynyt, mutta irtona sujui huomattavasti paremmin seuraavana päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti