312. Ypäjä Spring Show ja 1-tason esteitä

Viime viikonloppu vietettiin jälleen kisojen parissa. Lauantaina Tarmon kanssa Ypäjällä ja sunnuntaina Liedossa Sissin (ja Possun+Lillin) kanssa. Koko ajan saa olla tien päällä, kun ponit menee tällä hetkellä niin eri tasoilla. Tarmon kanssa mennään tämä kausi 3-tasolla esteitä ja 2-3-tasolla kenttää. Sissi taas menee koulua 1-2-tasolla ja 1-tasolla esteitä, toivottavasti loppukaudesta voidaan myös esteillä lähteä 2-tasolle.

Lauantaina siis Tarmo ja Anni starttasivat Ypäjä Spring Showssa kaksi poniluokkaa. Ensin 100 cm luokka alle ja sitten ensimmäistä kertaa 110 cm radalle Staffansbergin ponisarjaan. Ensin oli tavoitteena mennä tällä kaudella Ponicuppia, jossa isot ponit menevät 100 cm tasolla ja vasta finaalissa 110 cm. Staffansbergiä sitten vasta ensi kaudella. Ponicupin kisat menee kuitenkin pahasti päällekkäin kenttäkisojen kanssa ja treeneissä kymppi menee jo sujuvasti. Metrissä ratsukolle tuli yksi puomi uusinnassa alas. Muilta osin rata oli oikein sujuva ja hyvä. Tarmo oli aika rento eikä tikittänyt menemään täysillä. Sijoitus luokassa oli kahdeksas, kun kuusi palkittiin.

Itse jännitin varmaan kaikkein eniten koko porukasta 110 cm luokkaa. Mun vauvaponi alkaa jo mennä esteen kokoisia esteitä. Oli todella kiva nähdä miten se pärjää nuorena ja kokemattomana konkariponien joukossa, missä mennään muihin poniratsukoihin verrattuna. Ja hyvinhän se menee. Kympin rata oli oikein sujuvaa menoa. Siinä joutui kyllä jo pitämään ratsastajakin jalat kiinni ja vähän rohkaisemaan, vaikkei se missään kohden ollutkaan jarruttamassa. Meno oli helpon ja varman näköistä. Meinasin haljeta ylpeydestä. Perusradalla yksi puomi tuli alas, mutta sekin niin pienellä hipaisulla, että olisi hyvin voinut olla putoamattakin. Tästä on hyvä jatkaa ja tällä tasolla selvästi mennään. Sijoitus oli 13/25. eli aika hieno ekaksi kerraksi. On se hienoa nähdä itse koulutettu oma kasvatti kisaamassa tasavertaisena poniluokissa vasta 6-vuotiaana tällä tasolla. Toivottavasti saisin jatkossa palaset loksahtelemaan paikoilleen, niin että tulevaisuudessakin omia kasvatteja saisi tuotua 3-tasolle kilparadoille.

Nämä kuvat 100 cm luokasta by Annika Mäki

ja mun suosikkikuva 110cm radalta, poni ottaa varman päälle

Loppuverkaksi käytiin Tarmon kanssa vielä kahlaamassa Ypäjän Rivieralla. Vettä oli mahaan asti. Alkuun Tarmo oli kyllä sitä mieltä, että hänhän ei sinne mene, mutta meni kuitenkin. Lopulta hienosti ja kaikissa askellajeissa. Piti loiskuttaa ja juoda. Toivottavasti se oppisi, että vesi on ihan kiva juttu.

Sunnuntaina vuorossa oli siis 1-tason estekisat Liedossa. Lilli meni ristikkoluokan ja 40 cm, molemmat laiskasti mutta puhtaasti. Possu ja Sissi treenasivat kohti Powercupia menemällä molemmat 50 ja 70 cm. Possu meni molemmat radat puhtaasti ja nappasi toisen sijankin 50 cm luokassa. Sissille tuli 50 cm radalla perusradalla viimeinen puomi alas. Se tippui jotenkin niin huomaamatta, että tuomarikin vihelsi vasta, kun uusinnan eka este oli hypätty. Seuraava rata menikin puhtaasti ja meno oli erittäin sujuvaa. Selkeästi yhteistyö alkaa toimia ja epävarmuus hävitä. Yhtään kertaa poni ei ollut edes menossa ohi. Tältä sen pitääkin näyttää, kivaa ja helppoa, molemmille. Aika pian päästään varmaan lähtemään isommillekin radoille, kun rutiinia tulee ja meno alkaa olla pysyvästi sujuvaa. Tuli niin hyvä mieli, kun katsoi rataa. Talven aikana tuli paljon kieltoja eikä luottoa oikein ollut puolin eikä toisin. Sissi on niin herkkä, että sen kanssa on aina alkuun pientä hakemista. Mutta hyvältä alkaa näyttää ja homma toimii koko ajan paremmin ja paremmin.