Onhan noilla eroa kuin yöllä ja päivällä. Ekku on niin paljon näyttävämpi ja komeampi. Sillä on hyvin vahva presence ja vankka runko. Tänään se myös vakuutti jälleen, että ikä ei paina. Ennen kuin se suostui seisomaan rakennekuvissa, piti narun päässä hillua laukkaa. Pellolla juoksentelun jälkeen sillä oli ratsastaessakin virtaa kuin pienessä kylässä. Ei malta kävellä ja laukassa pitää koittaa loikkia. Kovin montaa rentoa askelta ei tullut, kun ei työskennelty kuin sen verran, että muutama kuva saatiin. Toivottavasti koko talven syötetty maitohappobakteeri auttaisi siemenen laatuun ja se ehtisi jättää hienoja varsoja meille. Mä todella tykkään siitä!
Tarmon vahvuudet on ihan eri asioissa. Se ei ole näyttävä ja ihastusta herättävä, mutta kultaisen kuoren alla on myös kultainen sydän ja suorittajan luonne. Ja kyllä se on nautinto kiivetä Tarmon selkään Ekun jälkeen. Se on kuuliainen ja keskittynyt. Eiköhän Ekkukin olisi säännöllisessä työssä, nyt virtaa on vain ihan älyttömästi. Olen myös hyvin tyytyväinen sen hieman pyöristyneeseen kroppaan. Tarmoa on todella vaikea lihottaa nirsoilun vuoksi, mutta nyt se on hyvä. Tosin kevät vähän jännittää, kun se on saatu tähän kuntoon syöttämällä 4 l väkirehuja päivittäin. Ja nyt ei ole stressiä päällä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti