189. Synkkää...

Tämä päivä on mennyt taas mieli maassa. Eikä tilannetta helpottanut lainkaan, että pudotin meidän läppärin lattialle ja siitä meni näyttö...Olihan se jo melkein vuoden vanha kone. Taas tarttis siis saada kuvat talteen sieltä. Millonkohan sitä oppii laittamaan kuvat vaikka suoraan tolle meidän ulkoiselle kovalevylle. Onneksi Peppi sai tädiltään tämän vanhan miniläppärin, joten eiköhän sillä pärjätä jonkin aikaa.

Tallin siivouksen jälkeen vajosin takaisin sohvalle, mutta iltapäivän heinien jakoa varten oli taas pakko raahautua talliin. Onneksi ihanat ystävät sai taas paremmalle tuulelle ja sain jotan aikaankin. Rose pääsi klippaukseen jo kolmannen kerran tälle "talvelle". Jos nyt selvittäisiin kevääseen asti. Sen jälkeen ratsastin Heron läpi ja tein loput tallihommat. Pikainen kauppareissu välissä ja vielä Tarmo hetkeksi liinan päähän. On koko ajan niin huono omatunto, kun ei saa aikaiseksi kunnolla liikuttaa sitä. Silloin kun olisi energiaa itsellä, niin hommia on niin paljon, ettei ehdi. No onneksi näiden nuorien kanssa ei ole mikään kiire. Ennemmin tehdään liian vähän kuin liian paljon.

Reinon vieroitus on edennyt hyvin. Lissu vähän vielä huutelee poikansa perään, mutta Reino on jo kiinnostuneempi uusista kavereistaan kuin äidistä. Tarmo varsinkin on ottanut pikkuveljen hyvin porukkaan. Ne syövät samalta kasalta ja hengailevat kimpassa. Reetunkin kanssa ovat hyvää pataa ja hienosti mahtuvat samaan karsinaan. Myös Leevin(Kaken, vielä vaatii vähän harjoittelua uuden nimen käyttö) kuulumisia ollaan saatu ja hyvin on mennyt. Pikkumies on kotiutunut hyvin ja ollut kiltisti. Olen niin tyytyväinen, että sille löytyi oma ihminen, joka todella pitää ponista. Voi kun noi muutkin varsat löytäisivät omat ihmiset. Tosin sitten mulle ei jää yhtään itselle taas kasvamaan. No ei murehditaa sitä vielä. Kaksi on vielä jäljellä, mutta neljä ja kolme vuotiaat puuttuu välistä.

Taas siis postausta, jossa ei päätä eikä häntää eikä edes kuvia. Ehkä loppuviikosta helpottaa, kun on uvattu oikeaa talvea. Tosin en ole varman haluanko enää edes lunta. Tulis vaan jo kesä.