173. Harjoitusestekisat Koskella

Viime sunnuntaina oltiin ponien kanssa Koskella Chevalux-tallilla harjoitusestekisoissa.  Aika lähellä oli kyllä reissun peruuntuminen, kun lauantaina olin vielä valmis hukkaamaan joka elukan pihasta. Nämä "yksinhuoltaja"-päivät e vaan sovi mulle. Kaiken muun ketutuksen ja väsymyksen lisäksi extrahommina oli pojan luistelukoulu päivällä ja trailerin tyhjennys olkipelletistä (n. 400kg), jonka pussitin pienempiin säkkeihin ja kannoin rappusia vintille. Kuumeessa. Kyllä oli poikki, kun selvisi iltatallista sisälle 15 yli kymmenen. Onneksi isäntä tuli hetken päästä kotiin ja hoiti koirat. Se on ehkä kaikkein rankinta, kun ajattelet pääseväsi viimein sisälle ja hengähtämään, niin sitten on vielä koirien ruokinta ja iltalenkki.

Seuraavaksi aamuksi kuume oli laskenut ja päätin, että kisoihin lähdetään. Kelit alkaa olla niin surkeat, että Tarmoa ei pääse liikuttamaan kuin maneesissa, koska sillä ei ole vielä hokkeja. Kengittäjää odotellaan ensi maanantaihin. Muilla on onneksi edes kantahokit, kun kesällä oli nurmihokkeja varten koko ajan reikäkengät käytössä. Yksi ratsastuskerta siis lisää seisomisen sijaan. Kyytiin pakattiin Possu-poni ja Tarmo, mun äiti ja lapset ja lähdettiin liukastelemaan kohti Koskea. Isäntäkin soitti töistä varoituksia, että ulosajoja on tullut todella paljon. Hissunkissun kun ajeltiin, niin ongelmitta selvittiin perille ja vielä hyvissä ajoinkin. Pajerolla on hyvä vetää liukkaallakin. Neliveto ja paljon painoa päällä, niin nastat puree hyvin jäähän. Henkilöautolla ei olis kyllä tehnyt mieli lähteä luistelemaan.

Peppi meni Possun kanssa ristikko/40 cm luokan. Kovasti kuskia jännitti ja kiukuttelua oli ilmassa koko aamun. Verryttelyn jälkeen mieli oli jo parempi, tosin liian pienet esteet harmitti. Radalla oli pari puomia, muutama ristikko ja yksi pysty (8 estettä). Rata meni oikein tyylikkäästi. Ensin kuski oli sitä mieltä, että hän menee vain ravissa, kun Possu vähän verkassa katseli yleisöä. Hyvin Peppi rohkaistui ja koko rata mentiin kuitenkin laukalla, tosin iso osa kaarteista vastalaukassa...Onneksi Possu on niin taitava, että pienet vastalaukkakaarteet ei aiheuta ongelmia tasapainon kanssa. Tuloksen puhdas rata ja ensimmäinen yhteinen ruusuke. 60 cm luokassa Peppi oli paljon varmempi ja verkkakin sujui paremmin. Radalla kuskilta pääsi hieman reitti unohtumaan kakkosesteen jälkeen. Koska tie kolmoselle vaati vähän tiukemman käännöksen ja hereillä oloa, matkaan tuli ohimeno ja yksi ylimääräinen kunniakierros. Siitä siis 4 vp, mutta muu rata oli erittäin siisti ja sujuva. Kyllä sai taas olla ylpeä rohkeasta lapsesta ja taitavasta ponista. Yleisökin ihasteli ratsukkoa kovasti. Nyt Peppi alkoi jo hinkua 80 cm radoille, mut ehkä me vielä tarvitaan vähän lisää treeniä. Jos sitten ensi kauden lopulla tähdättäisiin sinne.

60 cm, este nro 5 (kuva: Juuli Kivineva)

Tarmon kanssa menin 80 cm radan. Kelin liukkauden takia hoidin kaikki kävelytykset maasta. Virtaisan pölhökustaan selässä keikkuminen jäisellä pihalla ilman hokkeja muiden hevosten joukossa ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Maneesissakin talutin alkukävelyt ja radankin kävelin vielä poni kädessä. Onneksi kaikissa oli sama rata, niin ei tarvinnut juurikaan opetella. Verkassa Tarmo sai parit hepulit. Se on nyt ottanut kovasti itseensä vastaan/takaa läheltä tulevista hevosista. Meinaa ottaa hatkat joka kerta. Varsinkin hyppyverkassa se on aika räjähdysaltis... Pysyin kuitenkin tällä kertaa kyydissä ja poni oli kyllä siivommin kuin viikko siten Somerolla. Virtaa oli valtavasti ja hyppyihin lähdettiin vauhdilla. Ratakin meni varsin vauhdikkaasti enkä todellakaan yrittänyt ratsastaa aikaa (arv. A.2.0), vaan yritin saada mahdollisimman sujuvan radan. Poni suoritti radan varmasti ja sujuvasti, joten olin kyllä tyytyväinen.

Tarmo 80 cm , este nro 6 (kuva: Juuli Kivinenva)

este yksi (kuva: Juuli Kivinenva)

Tarmo on alkanut käydä taas mun hermoille. Virtaa tuntuu olevan kuin pienessä kylässä. Ruokaa se saa vain 1l Karft Groov 125:sta kahdesti päivässä heinän lisäksi. Se on kuitnekin valkuaisrrehu ennemmin kuin energiarehu. Massaa ponilta ei saisi lähteä yhtään ja hirveesti en voi tämän ikäistä enempää liikuttaakaan. Viime viikollakin oli kaksi kouluvalkkua, juoksutus, kävelymaasto ja estekisat. Kun nyt tulis lumi maahan, niin voisin koittaa huoliiko Tarmo noi varsat vielä kaverikseen. Saisi purkaa virtaa niihin eikä muhun... Nyt ei ole reilua laittaa kengättömiä samaan, kun eivät pääse väistämään kunnolla noilla koppuraisilla pohjilla. Vielä en haluaisi sitä ruunatakaan, koska muutama varsa itselle tästä ponista olisi haaveissa. Ja Heron meille muuton myötä en ole yhtään vakuuttunut mahtaisiko ruunaus edes vaikuttaa asiaan. Hero on kuusi-vuotiaana ruunattu (reilu 2-v. sitten) ja vielä pahempi säheltäjä kuin Tarmo ;) Toivotaan vaan sormet ja varpaat ristissä, että ikä ja kokemus tuo rauhaa mukanaan.