Viime viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa itsekin kisaamaan. Paimiossa Korpimäen ratsutilalla oli kisaviikonloppu, jossa lauantaina oli 1-tason kisa ja sunnuntaina 2-tason kisa. Olen käynyt tässä viime viikkojen aikana muutaman kerran ratsastamassa taas Baronilla, joka asui meillä viime talven ja nyt oli siis tarkoitus lähteä sen kanssa taas kokeilemaan kisoihin. Keväällä mentiin parit kisat hyvillä suorituksilla, joten odotin hyvää suoritusta nytkin. Samalle reissulle päätin ottaa Venlankin mukaan. Siinä samallahan se tulisi, kun kerran sinne ajellaan. Possu poni pääsi vielä matkaan kopin täytteenä Pepin kanssa.
Peppi meni ensin oman ratansa (Pitkän radan tuttarikouluohjelma). Verkassa äidillä meinasi taas mennä hermot, kun mitään ohjeita ei voinut kuunnella. Radalla poni meni kiltisti, vähän pitkänä, mutta nätisti. Edelleen tyttö unohtaa ratsastaa ja taivuttaa sitä radalla, mutta se kun saadaan vielä kuntoon, niin suoritukset alkaa olla todella hyviä. Nyt tuloksena oli 61, 304% ja se riitti kolmanteen sijaan. Kyllä oli onnellinen ponityttö, kun poni ei jumittanut radalla ja myötälaukat nousi. Kaiken tietysti kruunasi ruusuke!
Venlalla menin He B:3, koska se tuntui jopa helpommalta kuin tämä C, koska ohjelmassa ei ole keskiaskellajeja tms. Verkassa Venla meni kiltisti, vähän jännittynyt, mutta fiksu. Hieman ilmassa oli sellaista ylivarovaisuutta. Hevonen ei oikein antanut vaikuttaa itseensä ja minä jäin sitten vain hissuttelemaan. Aitojen sisällä se katseli ensin maisemia, mutta meni joka nurkkaan. Radalla muoto oli häilyvä, kun tamma ei ollut kunnolla apujen välissä. Olin kuitenkin varsin tyyyväinen siihen, että Venla teki kaikki kuviot, pysyi aidoissa ja oli kiltisti. Prosentteja tuli huikeat 55,227% ja sijoitus oli 23/30. Hyvin meni siis ensimmäisiksi kisoiksi. Uskaltaa lähteä toistekin.
|
Onneksi parempiakin hetkiä oli... |
Baroni oli myös ilmoitettu He B:3 seen. Se oli verkassa ihan huikean hyvä. Pyrki eteen ja oli tasainen. Venlan jälkeen oli ihan mennä ponin selkään, johon sai vaikuttaa. Rata alkoi hyvin, vaikka sekin oli aika jännittynyt. Ekat ulkokisat kuitenkin. Laukassa se painui ulkopohjetta vasten voimakkaasti ja pukkasikin vähän, kun jouduin hiukan kannuksella muistuttamaan ulkokyljestä. Päädyssä ulos valuminen meni siihen pisteeseen, että valuimme ulos avoinaisesta portista... Rata päästiin loppuun, vaikkei arvosteluja enää lopusta saatukaan. Se olisi ollut kohtuu hyvä rata ilman karkaamista. No nyt vaan uudet kisat tähtäimeen ja treenaamaan. Tavoitteena olisi laatuponikisa tälle vuodelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti