231. "Kilparatsastajana"

Hapsut sen takia, että en koe olevani kilparatsastaja, vaan harrastellaan tavoittellisesti ja käydään pikkukisoissa aktiivisesti. Ehkä kuuluttais wannabe-kilparatsastajiin ;) mutta kuitenkin tähän postaukseen kerätään nyt pääkohdat viime kuukauden kisoista ja valkuista. *hakee kalenterin*

Juhannuksena käytiin harjoitusestekisoissa Hajalassa Kulta-ahon ratsutilalla. Mukana oli Possu ja Minni. Possu meni Nuutin kanssa puomit ja Pepin kanssa ristikot. Nuutilla oli kovat odotukset, että hän aikoo voittaa. Radan jälkeen hän totesi, ettei tainnut tulla voittoa, kun Possu pysähteli niin monta kertaa. Se siis siirtyi muutamassa välissä ravista käyntiin. Poika oli siis kovin onnellinen, kun rusetti tuli silti. Myös Pepillä ristikot puhtaasti. Anni meni vielä 70 cm yhdellä ohiluikahduksella, mutta pääasia oli, että poni oli kiltti eikä pukitellut. Minni meni puhtaasti ja sujuvasti 70 cm (2.sija) ja 80 cm radalla yksi pudotus. Poni tuntui pitkästä aikaa varmalta ja hyvältä.

Annan valkuissa ollaan oltu pääasiassa Tarmon kanssa. Treenit on sujuneet erittäin hyvin ja poni on tuntunut varmalta. Ainoastaan viime viikolla oli vähän työläämpää reilun kolmen viikon hyppytauon ja rokotusloman jäljiltä. Tosin oma vetämättömyys ja hillitön kuumuus vaikutti myös. Yhtään ei tehnyt mieli hypätä.Onneksi homma alkoi sujua loppua kohden. Yhden Annan ja yhden Anun valkun menin myös Minnillä ja sekin oli tosi hyvä. Varma ja halukas. Ehkä siitäkin vielä esteponi kuorituu (uusilla omistajillaan, siitä myöhemmin lisää). Kotona olen Anun treeneissä yleensä mennyt jollain ratsutettavalla. Vähän extremeä.

Koulua ollaan treenattu myös edelleen viikoittain Krissen silmien alla. Lähinnä tulevia kisaratoja ja niiden osioita ollaan treenattu. Paljon olen mennyt Minnin ja Tarmon kanssa. Minni kehittyi koko ajan vauhdilla, muoto ja liikkuminen parani jatkuvasti ja kehuja sateli. Harmi, etten saanut siitä samaa koskaan ulos valkoisten aitojen sisällä. Tarmo on ollut tasaisen hyvä. Nostoja ollaan työstetty, jotta muoto säilyisi niissä. Vastalaukat on olleet vähän kadoksissa vaihtotreenien myötä, mutta kyllä nekin paranee koko ajan. Ihan vielä ei A:ta startata, mutta aluekoulukisoihin olen ponin ilmoittanut. Myös Airan johdolla ollaan ehditty treenaamaan omaa asentoa. Keskityimme viimeksi nostoihin ja keskiraveihin ja kummasti nekin vaan parani, kun löysi asennon, jossa pysyy liikkeen mukana hevosta häiritsemättä.

Juhannuksen jälkeen ohjelmassa oli Salo Horse Show. Tarmo meni ekan metrin ratansa ja Rosen ilmoitin matkaseuraksi 90 cm luokkaan. Rose oli ihan superhyvä, vaikken ole itse mennyt yhtään treeniä sen kanssa. Se eteni hyvin, ponnistuspaikat löytyi ja meno oli kaikin puolin sujuvaa. Radalla oli yksi hieman haastavampi tie, jossa sarjan jälkeen käännyttiin ympyrällä takaisin päin. Olisi pitänyt tehdä vielä isompi tie, jotta poni olisi pysynyt paremmin takaosan päällä. Nyt käänsin vähän liian pian ja poni tipahti etupainoiseksi, jolloin yksi puomi tuli alas. Muuten homma sujui varmaan paremmin kuin ikinä. Tarmon kanssa olin pitkästä aikaa ihan helisemässä. Se huusi Rosen perään ja oli levoton jo valmiiksi. Siihen päälle ahdas verkka villin lännen meiningillä. Tarmo oli kuin pommi, aivan hädissään ja poukkoili sinne tänne väistellen muita hevosia. Pari hyppyä ja radalle. Hermona se oli sielläkin. Lähes koko rata meni tuli hännän alla. Eipä siinä juuri kerinnyt korkeuksia jännittää, kun poni pinkoi tukka putkella ja yritit rauhoitella sitä. Kaikki esteet se meni kevyesti yli täysin epäröimättä. Sarjaväli jäi vähän ahtaaksi ja b-osalla tuli yksi puomi. Tästä on hyvä lähteä kohti isompia ratoja.

Minni ja Netta kävivät SHS-viikonloppuna aluekoulukisoissa Ratulla. Molemmilla ihan ok radat luokassa K.N.Special. Tammat ahkeroivat myös seuraavalla viikolla Kotimäellä. Minni teki meidän parhaan radan ollessaan tasainen ja melko rento. Meidän viimeinen yhteinen kisa. Netta taas teki huonoimman ratansa ikinä! En edes laskenut montako kertaa laukka meni rikki... Se oli vaan niin jalan takana, että mistään ei tullut mitään. Nyt kotitreenissä alkaa huomata Netan laihtuneen ja saaneen voimaa sekä kuntoa. Nyt vielä koitetaan syöttää virtaa, jotta saataisiin ponista ulos se mihin se todella kykenee.

Parit isommat kisat jäi Tarmolta väliin ajatusten (ja rahojen) ollessa muualla, mutta viime viikonloppuna käytiin seuraestekisoissa Teerisalossa hyppimässä 80 ja 90 cm breedes-treeninä. Poni oli super, vaikka kuski olisi halunnut kokonaan jättää ratsastamatta siinä kuumuudessa. Kaksi tuplanollaa ja kaksi kolmatta sijaa. Varmalla fiiliksellä kohti breedersiä. Se on kyllä valmis, ollut jo pitkään.

Maanantaina käytiin Ypäjällä Tarmon kanssa treenaamassa maastoesteitä. Sielläkin se oli ihan super. Kaikki esteet ylittyi varmasti ja halukkaasti. Veteenkin suostui menemään jo helpommin. Ei tarvinnut edes peruuttaa sinne. Erityisesti mieltä lämmitti, kun poni jäi täysin tyynenä odottamaan vuoroaan muiden lähtiessä yksi kerrallaan radan pätkälle. Yksin jääminen ei hetkauttanut millään lailla. Ponilta varusteista riisuessa viereisessä kopissa olevan hevosen ratsastaja kehui vielä, että onpa hyvätapainen ori. Vieraissa paikoissa Tarmo on käyttäytynytkin enkelin lailla. Kotona se osaakin olla rasittava ja kiljuvainen, mutta onneksi poika on vieraskorea...Siitä tulee vielä niin hyvä kilpuri kenttään ja rataesteille. Nyt viidakkorumpu soimaan ja sopivaa ponikuskia metsästämään.