lauantai 4. toukokuuta 2013

86. Onnistumisia :)

Tänään oli taas yksi sellainen päivä, jonka voimalla jaksaa seuraavat kymmenen huonoa. Oltiin aluekoulukisoissa Sissin ja Netan kanssa. Molemmilla poneilla oli ensimmäinen aluetason koulukisa. Netan kanssa en oo mennyt yhtään kisaa ja Saijakin on mennyt vasta kaksi koulurataa sen kanssa. Sissi on ollut melko kiva taas ratsastaa, joten sen kohdalla toki oli vähän toiveissa hyväkin tulos, mutta Netan kohdalla odotukset oli varsin matalalla.

Luokkien 1 ja 2 järjestystä oli muutettu, joten Sissi starttasi ensin luokassa He B:3. Poni oli verkassa vähän jännittynyt, mutta radalle mentäessä parani. Poni suoritti kaikki kuviot täsmällisesti ja siististi. Vähän tuppaa nyt painumaan kuolaimen alle eli siihen aletaan keskittyä. Lisää rentoutta ja niskaa ylemmäs. Harmittamaan jäi käyntiosuus, jossa poni jännittyi ja rikkoi keskikäynnin kolmeen kertaan :( Olisi vaan pitänyt ehkä ottaa enemmän "varman päälle" eikä koittaa saada käyntiä niin paljoa esiin. Prosentit 65,455 riittivät hienosti toiseen sijaan! Ohi meni vain oma valmentajamme Anna upealla WPB-tammalla Söderbygård Valmai 70% tuloksella.



Netta meni luokan He C:1. Se oli verkassa ihan superhyvä. Ei ole varmaan ikinä ollut niin reipas! Verkattiin varsin säästeliäästi, että virtaa jäisi myös radalle. Ulkona kuitenkin hyytyi valmistautuessa. Radalla olikin jo tosi tahmea, mutta teki kaikki kuviot täsmällisesti ja tasaisesti. Niinhän se emänsäkin teki ja usein oli sijoituksilla. Vietiin poni radan jälkeen autoon, purettiin letit ja kaikki. Sitten alettiin kuunnella tuloksia ja Netta olikin johdossa! Olimme 6.lähtijä 15 lähtijän joukossa, joten poni sai edelleen olla autossa, koska vain voittaja meni ratsain palkintojen jakoon. No Nettapa meni ja voitti koko luokan! Äkkiä poni ulos autosta ja vehkeet niskaan. Tukka oli kuin Barbie-ponilla ja osa vielä otsapannan allakin... Netta oli siis kerännyt 67,75% pisteistä. Videolta katsoessa se ei kyllä näyttänyt niin pahalta kuin tuntui. Nyt koitetaan syöttää poniin lisää virtaa ja tsempataan sitten seuraavalla kerralla.


Kaikkein parhaalta tuntui kuitenkin se, että ihan omin pikku kätösin alusta asti koulutetut ponit toimivat näin mallikkaasti nimekkäässä seurassa. Olo oli kuin lottovoittajalla reissun jälkeen :) Tosin illalla Fay palautti taas maan pinnalle. Päivän jäljiltä olin aika loppu ja näin hevosiin tottumattomana, vaatii aika paljon töitä, jotta pysyy liikkeessä kunnolla mukana. Fay oli kyllä hieno, mutta itsellä oli sellainen olo, että ikinä en oo vissiin ennen ratsastanut...Eiköhän se omakin lihaksisto ala jaksaa kuukauden treenillä myös hevosten kyydissä istumista. Treeniä siis lisää ja kohti uusia seikkailuja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti