236. Ponibreeders 2014

Breedersit käytiin tänä vuonna Koivumäen tallilla Vaskiolla. Meidän kannalta loistojuttu, että saatiin lähes kotikisat. Ei majoituksia eikä pitkiä ajomatkoja. Ponit sai viettää väliajat kotona tarhaillen. Tarmonkaan ei tarvinnut kerätä extra-kierroksia koppihoidon takia. Mukana meiltä oli siis Netta 6-vuotiaiden koulussa, Rose 6-vuotiaiden esteillä ja Tarmo 5-vuotiaiden esteillä. Minni vaihtoi kotia juuri kaksi viikkoa ennen kisaa. Eka meidän kasvateista, joka ei päässyt osallistumaan kisaan.

Kisoihin valmistautuminen oli aika vaihtelevaa. Netan kanssa kierrettiin aluekoulukisoja lähialueella. Alkukesästä meno oli kammottavaa. Poni oli tahmea kuin mikä eikä prosentit juurikaan nousseet totutulle tasolle. Pohjanoteeraus oli kuukautta ennen kisaa Kotimäellä, jossa helpossa B:ssä laukka rikkoontui varmaan kuusi kertaa! Sen jälkeen aloitettiin extrasyöttö ennen kisoja. Viikkoa ennen breedersisä saatiin ruokinta kohdalleen ja poni oli parempi kuin aikoihin. Oltiin siis kisaamassa Wiurilassa nurmikisoissa. Pe seuratasolla, jossa voitto Helpossa C:ssä (67%) ja neljäs sija helpossa B:ssä (65%). Sunnuntaina vielä alue HeB, josta yli 65%. Siitäkin olisi tullut sijoitus, mutta toinen kannus oli hangannut ponilta kyljen auki, joten meidät hylättiin. Pieni paniikin poikanen, miten saadaan kylki kuntoon ja kestämään seuraava viikonloppu... Poni oli todella kuuliainen ja reipas. Kaikki kohdallaan ja sitten kaikki keskittyminen menee oikeaan kannukseen.

Breedersiä varten sain valekannukset lainaan ja hankin vielä rissa-kannuksetkin. Päädyin menemään rissoilla, koska en uskaltanut ottaa riskiä, että poni hyytyy täysin eikä mulla jää mitään keinoja saada sitä hereille. Pidensin jalustimia reilusti ja koko verkan pohdin hankaako kannus kylkeä. Poni oli onneksi reipas ja kuuliainen. Ekan päivän rata mentiin aika pienellä paineella. Poni oli hyvä, mutta tuomarit olisivat halunneet vielä ryhdikkäämpää muotoa ja energisempää ravia. Kylki pysyi ehjänä, huh! Luokkana siis He B:3 ja prossat 63,068. Toiseen päivään vähän nostettiin muotoa ja ratsastin tehokkaammin. Poni tuntuikin paremmalta. Ohjelma oli paljon vaativampi FEI:n kenttäkilpailuohjelma poneille 1993, josta 60,870%. Edelleen kaivattiin samoja asioita. Kokonaiskisassa Netta oli lopulta sijalla 8 (/11). Pääasia kuitenkin, että poni tuntui hyvältä ja ratsastus oli mukavaa. Netta todella ansaitsi laidunlomansa kesän ahkeroinnin jälkeen.

Joku ongelma tolla kuskilla on kyllä noiden ohjien kädessä pitämisessä...

Rosen treenit jäivät lopulta yhteen kertaan ennen breedersiä. Keväällä Outi ehti hypätä sillä kahdet aluekisat (90 ja 100cm). Itse menin yhden seura 90 ja yhden alue 90. Näiden kisojen välissä ponilla oli takaosa ihan jumissa ja se liikkuu epäpuhtaasti astutusten jälkeen. Kun poni oli jälleen kunnossa, kävin hyppäämässä Salo Horse Showssa, jossa poni oli ihan TODELLA HYVÄ! Yksi puomi, mutta paikat osui kaikki ja homma toimi. Seuraavalla viikolla ponilla oli ähkyoireita tiistaina, se lääkittiin ja letkutettiin. Kivut ei oikein helpanneet eikä poni vastannut hoitoon. Torstaina se oli jo niin kuivunut, että kaikki lihakset kramppasivat eikä se pystynyt kunnolla liikkumaan. Perjantaiaamulla oma eläinlääkäri kävi nesteyttämässä ja lääkitsemässä sen uudelleen. Väli mentiin kipulääkityksellä ja penisiliinillä (kuumetta lähes 40 astetta). Kun se ei alkanut olla parempi sittenkään, niin päätin lähteä viemään sitä Viikkiin. Kotiin poni saatiin maanantaina. Syytä ei selvinnyt. Ohjelmassa lepoa , kävelytystä ja kontrolliverikokeen jälkeen pikkuhiljaa treeniin. Rosella siis ehdittiin ratsastaa viikko normaalisti ennen kisaa. mukaan päätettiin kuitenkin lähteä, kun kisat oli lähellä ja poni on tehtävien tasalla, jos vain muuten olisi kunnossa. Poni siis pysyi normaalina ja starttasi kisassa.

Ekan päivän rata oli 90 cm. Sen Rose hyppäsi nollilla ja innolla. Paikat ei ihan osuneet. Treenin puutteen huomasi kyllä, mutta poni oli terävänä ja nosti jalkansa. Päänvaivaa aiheutti myös laitakauhuisuus, joka on pahentunut kesän mittaan. Ponia ollaan nyt kuljetettu leveällä yksinään, niin se on rauhallinen. Toisena päivänä poni oli edelleen reipas, mutta nyt kun esteet oli jo metrissä, niin jalat ei ihan nousseet riittävästi huonoista paikoista. Kaksi pudotusta siis ponin kolmannelta metrin radalta. Hienosti poni siis suoritti vajaasta valmistautumisesta huolimatta. Rose oli kokonaiskisassa jaetulla neljännellä sijalla. Nyt myös Rose pääsi laidunlomalle. Se säilyi myös tiinennä klinikkareissusta huolimatta. Loman jälkeen treenejä jatketaan, mutta kilpailut jäävät Rotunäyttelyn jälkeen pois kuvioista tiineyden takia.

Tarmo on hakenut muutamia ratoja alle ennen breedersiä. Pari viikkoa ennen kerättiin mm. tuplanollat seurakisoissa 80 ja 90 cm luokissa sijoittuen molemmissa kolmanneksi. Luottavaisena siis kisaan. Ahdas verkka on aina kauhistus. Poni pelkää muita ja kuski ei helpota asiaa lainkaan, kun odottaa jäykkänä, minne poni sinkoaa. Sileäverkassa tuli sellaiset pukkisarjatkin laukanvaihdossa, että melkein olin tantereessa. Ekana päivänä 80 cm radalla nollat. Pientä lisäjännitystä aiheutti ykkösesteen jälkeen verkan vierestä ratsastus. Tottakai joku tuli juuri verkassa laukalla "vastaan" ja poni radalla kynttilänä pystyyn...Rata jatkui siitä ongelmitta, mutta aika kiireinen poni oli. Toisena päivänä poni oli hyvin samanlainen. Radalla yksi paikka ei osunut, vaan tultiin liian lähelle pystyä, joka keilattiin. Yhdellä pudotuksella kokonaiskisassa tuli jaettu kolmas sija. Muuten Tarmo käyttäytyi siivosti. Tosin palkintojen jaossa ei voinut seistä paikallaan.