Taas on tapahtunut vaikka ja mitä viime postauksen jälkeen. Pitää oikein kalenterista tarkistaa, että mitäs sitä onkaan tullut tehtyä. Ja sama meno jatkuu varmaan syyskuun loppupuolelle asti. Sitten saa huokaista helpotuksesta, toivottavasti!
Keskiviikkona siis ohjelmassa oli "pikku" road trip. Jämsään ja takas kopin kera. Olin luvannut palauttaa siis Ekun morsiamen kotiinsa takaisin, kun astutukset oli hoidettu. Tamma odottelee ultraa sitten kotosalla. Toivottavasti tärppää. Yhdistelmästä olisi tulossa varmasti oikeinkin kiva varsa. Isäntä oli matkaseurana/toisena kuskina, niin reissu meni vähän rattoisammin. Vähän harmitti, kun en ehtinyt Nessiä (Rockfield Honesty) näkemään lainkaan :( Poni asui meillä kuitenkin sen kolme vuotta ja tykkäsin siitä kovasti. Aktiivisesti olen seurannut sen elämää Iinan blogista ja hyvältä näyttää.
Reissun jälkeen piti vielä käydä laitumella moikkaamassa poneja. Vaihdoin taas pojat toiselle lohkolle, kun ruoho alkaa olla vähissä. Tosin se on vähissä joka lohkolla, mutta uudella oli edes vähän enemmän syötävää. Ovatkin saaneet väkirehuja jo pari viikkoa, kun alkaa kylkiluut paistaa. Tarvittais vettä... Tammat on hyvässä kunnossa, mutta ne ei harrastakaan mitään aktiviteettejä. Lisäruokaa saavat silti, että Lissulla riittää maitoa Reinolle. Reino näyttää ihan kapiselta varsakarvan vaihtuessa...Kiva viedä Vermoon varsa, jonka etuosa on vaalean harmaa ja takaosa keltainen. Näyttää tosi hyvältä! Akkukin oli loppu, mutta onneksi ne pysyvät hyvin aidoissa *koputtaa puuta* (torsataina isäntä vei uuden akun).
Ehdin vielä laitumelta paluun jälkeen Krissen kouluvalkkuun Glown kanssa. Treenattiin sitä Tutustumisluokan kouluohjelmaa ja kovasti Glow sai kehuja. Voimaton sse on edelleen eikä laukka oikein pyöri, mutta hyvät pätkät on tosi hyviä. Sillä on upea muoto ja ryhti. Vielä kun tahti ja tuntuma säilyisi paremmin. Siirtymisiä pitää myös treenata, kun tekee ne vähän töksähtäen. Minkäs sille voi, että poni on niin kuuliainen, että pysähtyy heti, kun ehtii ajatellakin pysähdystä...
Valkun jälkeen oli vielä astutushommia vuorossa, kun Tarmon tamma on uudelleen kiimassa. Nyt on kyllä hyvä ja selkeä kiima, kun edellinen oli vähän "outo" ja tosi lyhyt. Nyt oli sitten vaan ongelma pojan sihti. Ei vaan osunut oikeaan reikään, ei millään. Lopulta sekä oriilla että tammalla alkoi mennä hermot "hinkkaamiseen" ja päätettiin pitää breikki ja jatkaa aamulla. Torstai-aamusta Tarmo onnistuikin huomattavasti paremmin ja tamma saatiin astutettua. Yllättävän hyvin se yltää kiipeämään lähes 20 cm korkeamman tamman selkään. Toki rinnettä käytetään apuna.
Torstaille oli vielä illalla ohjelmassa Anun estetreenit tässä kotona. Glow joutui taas töihin. Huomasi kyllä, että se alkoi väsyä loppua kohden, kun kolmas päivä putkeen tehtiin kunnolla hommia. Anu teki meille myös oikeita tappotehtäviä...Paljon tiukkoja kaarteita ja lyhyitä lähestymisiä sekä vaihtoja. Vaikka esteet ei olleet edes esteen kokoisia, ne oli vaikeita. Glown on vielä niin työlästä pyörittää laukkaa tiukoissa kaarteissa. Takapää ei vaan pysty polkemaan riittävästi vielä. Vaihdot se tekee hienosti, niin puomilla kuin esteelläkin. Myös sileällä onnistuu useimmiten. Lopuksi tehtiin rata, jossa oli pitkät ja simppelit tiet. Glow hyppäsi n. 60-70 cm esteillä ja hypyt oli todella hyviä. Sillä on tekniikka kohdallaan esteellä. Vielä kun laukkaan saadaan lisää voimaa ja ponille tasapainoa, niin siitähän tulee esteratsu! Tosin hyppytreenien myötä sen laukka on kyllä parantunut jo valovuoden verran alkuun verrattuna.
Tunnin jälkeen myös Roope pääsi harjoittelemaan "hyppäämistä". Mentiin ravipuomeja, laukkapuomia ja valtavaa (30cm) ristikkoa. Poni oli ihan kiltisti tälläkin kertaa. Keskittymistä parantaa vähän puomit ym. kun ei voikaan vaan kuikuilla ympärillä olevia hevosia, vaan täytyy tsekata myös jalkoihinsa. Saija toimi kuvausryhmänä, joten pari kuvaa näytille pitkästä aikaa. Nämä siis Roopen toiset "estetreenit".
Tänään sitten oli rehuostosten vuoro. Ekulle ja Tarmolle lisää ruokaa! Ekku alkaa olla paljon parempi. kohta siitä voi ottaa jo kuviakin. Se on hyvin tasaantunut nuorten tammojen viereen ja malttaa syödä, vaikka nytkin Netta on koko ajan häntä pystyssä aidalla liruttelemassa... Tarmokin on parempi, mutta pitäisi lihoa vielä. Lisään sille nyt ensi hätään kolmannen väkirehuannoksen päivään. Tulee vaan niin kalliiksi tämä syöttäminen...ja parhaassa tapauksessa, kun olet raahannut niille sangollisen ruokaa naaman eteen, niin se vedetään etujalalla pitkin tarhaa ekan suullisen jälkeen...
Lantala levitettiin tänään myös pelloille. Ihan loppusuoralla taivaat aukesi ja kauan odotettu vesisade saapui kera ukkosen. Ihan päältä meni ja pari kertaa rysähti jonkin hyvin lähelle, jopa hevoset vähän reagoivat. Yleensä kun eivät meinaa mitään. Vettä tuli puolessa tunnissa lähes 20 mm. Kuuron aikan yhteensä reilu 35 mm. Kenttäkin oli kuin kahluuallas. Siinä kaatosateessa sitten valmistauduttiin Annan valkkuun... Menin Tarmolla ja onneksi maneesi oli vapaa, joten päästiin sadetta pakoon. Tehtiin erilaisia linjoja ym. kun rataan ei ollut kunnon kalustoa sisällä. Yllättävän hyvin poni keskittyi, vaikka välissä pitikin huudella. Lopuksi Tarmo teki pari linjaa n. 90-100 cm kokoisilla esteillä. Yhtään se ei epäröi tai jarruta isommillekaan. Jotenkin hyppääminen on sille niin luonnollista ja helppoa. Se vaan menee. Laukka lyhenee juuri niin paljon kuin pyydetään ja se etenee omalla moottorilla. Se hyppää mielellään kaukaakin ja on jaloistaan varovainen. Tasapaino kaarteissa on parempi kuin monella vanhemmallakaan hevosella. Pari kertaa toin sen huonoon paikkaa okserille, mutta se ei ota nokkiinsa, vaikka toisella kerralla meinasi jopa mennä nurin. Toivottavasti mä en pilaa sitä mokailemalla itse. Se on nyt niin hyvä, etten olisi ikinä uskonut. Ensi kerralla taas vähän pienempää ja helpompaa, jotta ei tehdä liikaa. Siitä tulee super! Ens kerralla on pakko saada kamera mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti