torstai 5. joulukuuta 2013

176. Tarmon ylistyspostaus (ja vähän myös MInnin ja Rosen)

Ajattelin jo otsikossa "varoittaa", että luvassa on hienojen ponien hehkutusta, niin se on helppo jättää lukematta. Jäi niin hyvä mieli hyvin sujuneista estetreeneistä!

Aamulla kuvittelin, että mulla on aikaa tehdä vaikka mitä, kun ohjelmassa ei ole kuin Annan estevalkut illalla. Kummasti se päivä taas hävisi johonkin ja lopulta valmistautuminen valkkuun lähtöön jäi taas viime tippaan. Lisähäslinkiä aiheutti viiden ponin valmistautuminen samaan aikaan. Kaiken kiireen lisäksi Hero oli sitä mieltä, että hän ei lähde mihinkään, joten sen lastaamisessa käytiin pieni keskustelu. Viime tipassa ehdittiin paikalle Niittyalhoon.

Rose ja Minni sekä Inka ja Hero olivat samassa ryhmässä. Itse menin Minnillä ja Rosea ratsasti ponikuskinsa Olivia. Ohjemassa oli paljon jumppatehtäviä ja erikoisesteitä. Minni oli reipas ja rohkea. Hienosti se selvitti kaikki tehtävät. Pientä haastetta aiheuttaa sarjaväleihin venyminen, mutta kun saatiin tarpeeksi vauhtia, niin hyvin se venyi. Epäröimättä ylittyi pressut, portit ja aaltolankut. Olin oikein tyytyväinen tammaan. Se teki tehtävät rehellisesti ja kiltisti. Myös Rose oli aivan super. Annakin totesi, että opettaminen olisi niin helppoa kun joka lapsella olisi Rose alla. Vaikka kuski ei ole kovin paljoa hypännyt aikaisemmin, niin Rose menee kaikki tehtävät niin nätisti. Se ei kiihdyttele juurikaan, mutta etenee silti itse. Mitään erikoisesteitä se ei katso, laukat se vaihtaa itse kaarteissa ja meno näyttää yksinkertaisesti helpolta. Se ei hätkähdä, jos kuski ei ole joka hypyssä täydellisesti mukana, mutta on riittävän herkkä, jotta pienet avut riittävät. Siitä tulee vielä ihan superhyvä opetusmestari. Tai se tuntuu siltä jo nyt, vaikka ikää on vasta 5-v.

Tarmoon olin myös supertyytyväinen. Sen kanssa olin viimeisessä ryhmässä ja kuljetussäätöjen takia isäntä toi sen paikalle perässä. On se ihana, että ponit toimii ja isäntä osaa niitä käsitellä. Tarmo siis saatiin ajoissa paikalle. Virtaa tuntui taas riittävän. Kyllä se vaan tietää koska hypätään. Eilen se oli ihan erilailla kuulolla hetken ravailun jälkeen. Tänään se vaan mennä viipotti tukka putkella. Laukassakin vauhia riitti ja vaihdot piti tehdä aina pienen sinkoilun säestyksellä. Myös hypyt oli alkuun varsin villejä. Pikkuhiljaa kuulo alkoi palailla, vaikka rauhallista siitä ei saanut vieläkään. Tänään se ei katsellut erikoisesteitäkään ja kaikki jumppatehtävät suoriutui epäröimättä. Taitavasti Tarmo teki melko vaikeatkin tehtävät. Tekemistä oli todella paljon ja tehtävät seurasivat toisiaan nopeaan. Vähän Tarmo sai helpotusta ja lyhyempiä tehtäviä. Lopussa ylittyi kevyesti n. 90 cm esteet. Nyt se hyppäsi myös kiireestä huolimatta paremmin selän läpi. Ja mitä isompi este oli, sitä paremmalta se tuntui. Jalat nousi, ponnistus oli terävä ja selkä pyöreänä. Omituisia pää ylhäällä-selkä alhaalla hyppyjä ei tullut juurikaan. Varman hieronta ja satulan vaihto on auttanut ja lanneselän alue toimii paremmin. Välillä sen piti singota raketin lailla esteen  jälkeen, mutta suurimman osan ajasta se oli oikein siivosti. Muut hevoset aiheuttaa edelleen jännitystä ja sätkyjä, jos tulevat vauhdilla liian läheltä. Muuten poni kävelee lunkisti pitkin ohjin eikä sillä nytkään ollut yhtään tarvetta huudella tms. Taas on kova usko poniin. Siitä tulee vielä niin hieno! Ei mikään pikkulasten ensiponi, vaan ihan oikea kilpaponi. Mä niin tykkään siitä ponista <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti