Jatkuvan valittamisen sijaan ajattelin nyt välillä kirjoittaa miten aloitan ohjasajon varsojen kanssa, kun aihe on juuri ajankohtainen. Pihatossa asustaa nyt kevääseen asti yksi 2-v. dartmoor ja sitten on tietty toi oma 1-v. varsa, jotka molemmat ovat siis näiden harjoitusten edessä. Dartmoorin kanssa ollaan jo hyvällä mallilla viikon työskentelyn jälkeen. Reinolla ei ole vielä edes aloitettu, mutta viimeistään alkuvuodesta sen on aika ruveta "töihin".
Ihan ensin tietysti totutellaan valjaisiin ja sovitetaan säädöt kohdilleen. Käytän useimmiten ohjasajossa ihan ajovaljaita, kun en varsinaista ohjasajovyötä omista. Ja suurin osa ohjasajoa opettelevista on tarkoitus saada myös kärryjen eteen, joten on hyvä totutella samantien niihin varusteisiin. Mahavyö on yleensä ällöttävä, mutta sitä ei onneksi tarvitse kovin napakasti laittaa kiinni tässä vaiheessa. Toinen mihin jotkut reagoivat on häntäremmi. Varsat on harvemmin pelänneet ohjia, mutta muutama aikuinen hevonen on reagoinut niihin voimaakkaastikin. Nekin on siis hyvä kokeilla vaikka käytävällä ponin ollessa kiinni. Silitellä ja heilutella ohjilla kylkiä, jalkoja ja yleensäkin kohtia, joihin ohjat saattaa koskea.
Aikaisemmin olen aloittanut harjoitukset taluttajan kanssa. Toinen taluttaa ja toinen on ohjissa ponin takana. Tällä kertaa aloitin tämän pikkuponin kanssa ilman avustajaa. Valjaat oli normaalisti päällä, mutta ohjat eivät menneet ohjaslenkeistä, vaan tulivat kuolaimista suoraan mun käsiin ja kävelin ponin lavan kohdalla. Usein olen myös aloittanut kentällä harjoittelun, mutta nyt lähdin suoraan tielle, joilloin reitti on ponille selvempi. Koulupiiska toimii ajopiiskana tässä lähietäisyydellä toimittaessa. Nopeaan poni tajusi kulkea "edellä" ja kääntävät avutkin alkoi tulla tutuiksi. Raipalla saa hyvin autettua kääntymisessä kevyesti naputtelemalla. Ihanan tarmokkaasti poni pisteli käyntiä tietä pitkin ja pikkuhiljaa pystyin jättäytymään takajalan viereen.
Seuraavalla kerralla ohjat oli edelleen "väärää kautta", mutta pääsin aloittamaan suoraan takajalan vierestä ohjaamisen. Poni selvästi sai jotain kiinni edellisellä kerralla ja homma sujui erittäin mallikkaasti. Vähän se kyttäili tienvierillä olevia mörköjä, mutta meni edellä, kun pyysi. Käytiin vähän kiipeilemässä metsätielläkin.
Kolmannella kerralla saatiin ohjat jo ohjasavaimista ja rintaremmin "yläremmin" alta. Nyt poni hieman kyseli, että täytyykö oikeasti mennä, mutta mentiin kuitenkin. Selvästi kääntyminen on selvillä, vaikka koitetaankin vähän venkoilla ja kiemurrella. Pieni ptkä raviakin otettiin kuvioihin mukaan. Poni etenee sujuvasti tiellä, hidastaa ja lähtee etenemään pyydettäessä. Seuraavalla kerralla voidaan varmaan jo laittaa kärryt perään, kun homma tuntuu sujuvan. Siihen otetaan kyllä sitten avustaja mukaan, ettei käy mitään, jos poni yrittää poiketa kaidalta tieltä. Yksinään ajellaan vasta, kun poni toimii varmasti (tai niin varmasti, kuin poni voi toimia) avustajan kanssa.
Kärrylenkkien lisäksi siirrtetään ohjasajoa myös kentälle ja opetellaan siinä ratsastukseen kuuluvia kuvioita. Näillä pikkuponeilla opetan mielelläni ison osan kuvioista ohjasajaen, jolloin on helpompi siirtää opittu ratsastajankin alle toimimiseen. Pienelle ponille on harvemmin riittävän osaavaa ja pientä kuskia saatavilla, joten perusasioita voi opettaa paljon maastakäsin. Samalla periaatteella opetan omia varsoja. Ohjasajaessa fyysinen rasitus on huomattavasti pienempi, mutta asioita voi opettaa paljonkin, jotka sitten helpottaa ratsastamisen aloitusta. Ohjasajon voi aloittaa kuitenkin paljon aikaisemin kuin ratsastuksen, joten jos kaipaa tekemistä varsan kanssa, niin ohjasajo on hyvä vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti