Viime viikonloppu meni tiiviisti Elma-messujen parissa. Helsingin messukeskukseen on tuotu maaseutu eläimineen kaupunkilaisten ulottuville. Samalla kertaa mukana oli metsä-, kädentaito-, outlet- ja lemmikkimessut. Nähtävää riitti ja väkeä olikin aika lailla. Messut on tärkeä kanava pienen rodun ja yhdistyksen tuomisessa tutuksi "suurelle yleisölle". Elmassa oli nyt hyvä tilanne connemarojen kannalta, kun sijainti hallissa oli näkyvä ja ponit kiinnitti huomiota olemalla "isoja". Lähistöllä oli siis shettiksiä, russeja ja minihevosia. Suokit ja issikat oli sijoitettu taka-alalle umpinaisiin Jaba-karsinoihin, joten ne eivät näkyneet suoraan messuväelle.
Perjantaina oltiin paikalla Rosen kanssa. Se on ollut aikaisemmin mukana Tampereen messuilla ja siellä toimi oikein hyvin. Nyt ympäristö ja yleisö oli hieman erilaiset. Tampereella ponit on sijoitettu umpinaisin jaboihin, vain etuseinä yläosa on verkkoa/kalteria ja rapsuttelu onnistuu ainoastaan jonkun vahtiessa ovella. Elmassa karsinat on tehty lankuista, kaksi seinää oli korkeaa vaneria, jonne poni pääsi tarvittaessa "pakoon" silittäjiä. Rose tosin oli sitä mieltä, että vaneriseinät oli epäilyttävät eikä viihtynyt siellä lainkaan. Varmaan sitä häiritsi seinän takaa kuuluvat äänet, kun sinne ei nähnyt mitään. Poni siis hengaili karsinan ovella lähes koko päivän. Rose on sen verran iso, että ylsi hyvin pitämään päätään karsinan ulkopuolella. Se olikin omiaan keräämään kasapäin silittelijöitä. Loppupäivästä poni alkoi heti kaivaa, kun ihailijat hävisivät. Selvästi Rose nautti huomiosta, vaikka paikka olikin siitä muuten epäilyttävä. Päivän yleisimmät kysymykset olivat, että onko se oikeasti poni, mikä on ponin ja hevosen ero sekä mikisi sen karvat kasvaa noin. Rosehan on hyvin iso poni ja loimiklipattu.
 |
| Mukaan apukäsiksi ja seuraksi sain oman tallin väkeä |
Lauantaiksi sain sovittua paikalle muuta yhdistyksen väkeä, joten pääsimme käymään koulukisoissa, mutta sunnuntaina taas poni autoon aamuavarhaisella ja kohti messaria. Nyt mukana oli Netta taustajoukkoineen. Päivät ovat sen verran rankkoja henkisesti poneille, että koitetaan saada aina joka päivälle eri poni. Netta on ollut kerran aikaisemmin messuilemassa, Elmassa 2008 emänsä Snuttenin kanssa.
 |
| Pikku-Netta Elmassa 2008 (kuva: Kaisa Kukkanen) |
Netta osasi ottaa lunkisti messutehtävänsä, mutta ei selvästikään arvostanut rapsutteluja niin paljoa kuin Rose. Netta keskittyi myös ruokailuun ja torkutkin se otti. Netta sai valtavasti kehuja kauniista väristään.
Messuviikonloppu oli varsin rankka, mutta on se mukava välillä päästä ihan ihmistenkin ilmoille omia poneja kehumaan ja rodusta kertomaan. Monia tuttuja näkyy messuilla ja kuulumisiakin ehtii yleensä vaihtaa paremmin kuin näyttelykehän laidalla. Päivien aikana ehtii myös mukavasti tutustua muuhun messutarjontaan. Ensi kerran Connemarayhdistys nähdään mukana Helsingissä Horse Fair -messuilla 8.-9.3.2014 Sinne siis moikkaamaan ja poneja rapsuttamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti