tiistai 28. heinäkuuta 2015

345. Vermon Poninäyttely 2015; sunnuntai

Viikonlopun saldo
Sunnuntaina näyttelyssä esiintyvät aikuiset ponit sekä maitovarsat. Meiltä mukaan lähti lopulta Rose, Hilla, Sissi, Lissu ja Reino. Kaija ja Lilja joutuivat jäämään kotiin kyytiongelmien takia vähiten edustavimpina. Saatiin naapurista lainaan isompi traikku, johon mahtui Reino, Rose ja Hilla. Kahden trailerin karavaani starttasi aamulla seiskalta kohti Vermoa. Lissun ja Sissin pesu säästettiin jälleen paikan päälle. Raviradoilla pesupaikat on varsin hyviä eikä meillä kotona riitä lämmin vesi monen ponin pesuun putkeen, joten tämä oli paras ratkaisu. Minä päivystin koko aamupäivän tulospalvelussa naputtamassa kehistä tulevia tuloksia nettiin. Apukädet Anni, Outi ja Sofia hoitivat ponien pesua ja auttoivat Pepin ja Lissun Minijuniorhandler-luokkaan. Vettäkin satoi kuin saavista.


Connemarakehät alkoivat vähän ennen yhtä. Anni joutui pikabriiffauksella tulospalveluun ja me muut sännättiin ponien laittoon. Hieman hankaluuksia aiheutti ne yhdet tulospalveluun menetetyt apukädet, kun poneja oli viisi ja meitä oli kolme. No onneksi pienemmät tytöt Peppi ja kaverinsa pystyivät vähän auttelemaan ponien pitelyssä. Reino oli edelleen ihan porsas ja sen piti keulia ja loikkia odotellessa. Sissi ja Lissu ehtivät kehittää läheisriippuvuuden ja kumpikin huusi jatkuvasti toisen perään. Hillalla meni hermot odotteluun ja se koitti pukitella ja loikkia joka suuntaan. Hermot oli riekaleina jo ennen kehien alkua...

Ensimmäisenä vuorossa oli Sissi. Odotukset eivät olleet kovin suuret tasokkaassa joukossa. Poni ei myöskään seissyt kehässä ja huuteli Lissun perään. Olisi voinut kuvitella, että aikuiset, paljon kissanristiäisiä kiertäneet ponit osaisivat käyttäytyä, mutta luulin väärin. Sissi oli luokassaan kolmas neljästä, mutta palkittiin kuitenkin ykkösellä. Perusteluna tuomari sanoi hieman hennon luuston ja olihan ne kaksi parempaa selvästi parempia. Ykköseen olin kuitenkin hyvin tyytyväinen.


Sissin arvostelu: God rastyp. Lång bog, markerad manke. Bra djup. Välformat kors. Omarkerade framknän, fyllda kotleder. Tät fram. Lätt aktiv trav.

Heti seuraavassa luokassa oli Rosen vuoro, jten vauhdilla Sissi pikkutytöille ja Hillan narun päässä Outin ja Rosen perässä kehään. Rose esiintyi siivosti, mutta Hilla koitti vetää pitkin kehää täysiä. Luikas nurmipohja ja narun päässä tempoileva 3kk ikäinen varsa ei oo ihan paras yhdistelmä. Onneksi Hilla rauhoittui syömään ruohoa kehässä... Rose oli voittaja tässä varsallisten tammojen luokassa I-palkinnolla. Rose haali myös parit kiertopalkinnot: Ametist Trophe (paras 4-9-v. tamma) sekä Aramara Audrey Greyn Malja (paras varsallinen tamma).



Rosen arvostelu: Mycket god rastyp. God stomodell. Lång, välformad hals. Omarkerad manke. Lång länd. Välformat skankparti. Välbenad från sidan. Ej fullt korrekt inskenad fram. Mycket bra skritt, vägvinnande, avspänd. Taktmässig trav, mer energi.

Taas lennosta ponin vaihto, kun Lissun luokka oli seuraavana. Vastassa siinä oli edellisvuoden Best In Show. Tosin nämä tammat ovat "ottaneet useasti yhteen" ja voitot on aikalailla menneet vuorotellen. Tällä kertaa oli Lissun vuoro olla parempi. Tuomari vielä sanoi, että "She is dancing like a young pony". Ja kyllähän Lissu liikkuikin. Ei sitä uskoisi 25-vuotiaaksi, varsinkin kun sen piti huudella koko ajan Sissille...Siinä pohdin, että eipä ole omena kauas puusta pudonnut, kun Reino käyttäytyi aivan samalla lailla edellisenä päivänä. Lissu hyöri ja pyöri kehässä, koittipa jopa jyrätä ulos sieltä ravikierroksella. Mamma oikein esiintyi, mutta olipahan ainakin ryhdikäs ja elossa! Lissulle siis myös I-palkinto ja luokkavoitto. Samalla se valittiin myös Rodun Parhaaksi Veteraaniksi. Parhaana veteraani-tammana sille myönnettiin Leppa Joy-kiertopalkinto.




Lissun arvostelu: God rastyp. Trevlig resruing. Vackert huvud. Välansatt hals med kraftig överlinje. Stark överlinje för sin ålder. Tillfredsställande grovlek. Tät fram, bred bak i skritt. Mycket goda rörelser: framåtgrpande, lätta med god meanik.

Kiire jatkui, koska heti perään valittiin Rodun Paras Tamma. Siinä mukana siis meidän Rose ja Lissu. Pieni paniikki meinasi iskeä, kun meillä oli esittäjiä kaksi ja poneja kolme. Sanna pelasti meidät kehän laidalta nappaamalla Hillan narun päästä kiinni. Parhaaksi tammaksi valittiin Sissin luokan voittaja Symphatil Irish Queen.

Tämän jälkeen ehdittiin pieni hetki vetää henkeä ennen tammavarsan luokkaa, koska välissä oli orivarsa. Virheellisesti sanoin pienille tytöille, että voivat viedä Lissun ja Sissin koppiin, kun en muistanut, että Lissuhan pääsee Vuoden Voittaja -kehään. Reinollahan iski paniikki, kun tytöt lähti. Yritin siinä ohjeistaa samalla Sofiaa viemään pyörivän ja keulivan ponin kopeille ja pyytää tammat takaisin paikalle. Reino onneksi rauhoittui heti, kun tammat palasivat eikä ehtinyt edes päästä irti tai teloa pitelijäänsä. Tilanne rauhoittui juuri, kun meidän piti taas sännätä kehään.


Hilla esiintyi hienosti, vaikka tietysti välillä piti loikkia. Siinä on aina oma haasteensa saada tamma liikkumaan niin, että varsa kävelee ja ravaa silloin kun pitää. Hilla onneksi toimii talutuksessa melko sujuvasti ja jopa suostui seisomaan melkein paikallaan. Hilla sai II-palkinnon ja tietty luokkansa ainoana osallistujana luokkavoittaja-rusetin. Kahdesta connemaravarsasta Hilla oli se parempi, joten meille tuli myös Rodun Parhaan Varsan titteli. Koska Hilla sai vain II-palkinnon se ei kuitenkaan jatkanut Vuoden Voittaja-kehään tai Näyttelyn Parhaan Varsan kehään. Hilla ei liikkunut riittävän hyvin I-palkinnon varsaksi. Etujalat on hieman pystyt, joten niitä pitää tarkkailla.


Hillan arvostelu: Välutvecklat stoföl av utmärkt rastyp. Rastypiskt huvud. Välansatt hals. Långt välformat kors. Välbenad från sidan med markerade bengångar. Tåvid fram. Energiska men korta rörelser i skritt och trav.

Nyt Rose, Hilla ja Sissi pääsivät koppiin odottamaan päivän päättymistä. Lissu ja Reino jäivät odottamaan Vuoden Voittaja -kehää, jossa valitaan rodun parhaimmisto. Oli se hienoa olla kahden oman ponin kanssa siellä. Kirkkaimmat sijat jäivät meiltä saamatta, mutta hyvä mieli jäi silti. Kaikki muut ponit palkittiin ykkösellä paitsi Hilla. Pyttyjä kertyi yhteensä yhdeksän...On meillä hienot tammat käytössä. Ja yksi hieno ruuna etsimässä omaa kotia. Reinon arvostelu lisätty tänne

 Lissu pääsi vielä koko Näyttelyn Parhaan Veteraanin valintaan, mutta ei menestystä sieltäkään. Näyttelyn Paras Veteraani oli älyttömän komea musta welsh cob ori Carneddau Deryn Du. Parhaan Varsan -titteli meni myös welsh cobille, tamma Goldriver Great Lovelle. BIS-kehässä voitto meni lauantai-päivän parhaalle FIN-nuorelle, 2-v. tamma Kotimäen Amarolle. BIS II oli myös shetlanninponi, muutaman vuoden takainen BIS-poni tamma Sonnet v. Stepelo ja BIS III oli welsh mountain ori Moondelight Neifion.

Raskas viikonloppu kaikessa kiireessä. Ensi vuonna voidaan pitkästä aikaa keskittyä vain omien ponien esittämiseen ja ensi vuodeksi haalitan useampi apukäsipari. Mielummin liian monta kuin liian vähän! Omia kuviakaan ei ole yhtään, kun kaikkien kädet oli varattu, mutta kun niitä muualta saadaan hankittua, niin lisäilen tänne.

Edit: Nyt lisätty kuvia. Kaikki ponikuvat Rozpravka Photography

2 kommenttia:

  1. Onnea hienojen ponien hienoista arvosteluista! Sun pitää ensi vuonna huhuilla täältä blogin puolelta apukäsiä. itse asun vain muutaman kilometrin päässä Vermosta, mutta ei ole tullut vuosiin lähdettyä näyttelyä katsomaan kun tutuissa ei ole poni-/näyttelyihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täytyykin pitää mielessä ja ottaa kaikki kanavat käyttöön apukäsien haalimisessa. Tänä vuonna näyttely oli pahaan aikaan, kun kaikki oli jossain kesälomareissulla.

      Poista