maanantai 6. heinäkuuta 2015

336. Kesähommia

Alkukesä ja nämä lämpimät päivät on käytetty tehokkaasti tallin kesätehtävien parissa. Olen kesäaikaan aina tyhjentänyt ja pessyt karsinat, tarvittaessa niitä on myös maalattu. Tähän mennessä enää aulan isot varsomiskarsinat on pesemättä, kiitos ahkerien kesäapulaisten. Maalauksen tarvetta ei juurikaan ole muualla kuin ulkopinnoilla. Siirtotallit saatiin maalattua ja ne näyttääkin hienoilta. Vanhempi pihatto odottelee edelleen maalausta. Maalitkin on ostettu, mutta jatkuvat satetta on viivästyttäneet sen projektin aloitusta. välillä oikein sormet syyhyää sen kimppuun, mutta hellepäivät on kuitenkin saanut viettää painepesurin varressa ja heinäpellolla.

Satulahuone on saanut myös vähän uutta ilmettä, tosin sen siivous on jäänyt vähän puolitiehen vielä. Löysin meidän väli/rehuhuoneen siivouksessa lasten huoneista ylijäänyttä liitutaulumaalia ja päätin sutia sillä satula- ja suitsitelineiden päädyt sekä kaappien oviin "taulut". Hevosten vaihtuessa on nimet helppo vaihtaa uusiin ja kamat löytyy muillekin kuin itselle. Samalla suoritin pientä inventaariota meidän kamojen suhteen.




 Talli näyttää niin kivalta, kun sen saa pestyä ja uudet kuivikkeet laitettua. Ei raaskisi laittaa hevosia niihin lainkaan. Muutamaa karsinaa kuitenkin tarvitaan, vaikka ponit onkin suurimmaksi osaksi ulkona. Possua ei voi laittaa kiinni hoidon ajaksi ja yksi ratsastettavista viettää yöt sisällä kesäihottuman takia. Olisi se ihanaa, kun voisi tyhjentää kaikki kerralla ja laittaa ihan viimisen päälle, mutta en ole niin tehokas, että kaiken pystyisi hoitamaan kerralla. Osissa tehtynä ensimmäiset siivotut saisi siivota uusiksi taas kun on päästy loppuun. Kokonaan jäljellä on vielä vintti, aula ja kuivaushuone. Siirtotallit olen tyhjentänyt kokonaan ja ne saa olla tyhjillään syksyyn asti. Kun pohjat saavat hengittää ilman kuivikkeita koko kesän, ne eivät lahoa niin nopeaan.

Tällä viikolla saatiin viimein heinät tehtyä. Omilta pelloilta tehdään esikuivattua säilöä. Meillä ei ole omia vehkeitä heinän tekoon, joten se teetetään urakkakana meidän heinän toimittajalta. Omat heinät riittää yleensä noin vuoden vaihteeseen ja loppu mennään ostoheinän varassa. Pyöröpaaleja tuli ihan ennätysmäärä, mutta korjuuaika oli pari viikkoa myöhemmin kuin yleensä. Samana päivänä, kun kotona paalattiin, käytiin myös hakemassa kuivaa heinää pikkupaaleissa sata kappaletta tutulta viljelijältä. Tällainen pieni erä toimii lähinnä hätävarana kisareissuille tai ison paalin loppuessa, kun ei itse olla kotona. Pikkupaalien haku meni onneksi näppärästi, kun isovanhemmat oli värvätty mukaan. Kahteen traileriin menee hyvin reilu 100 paalia kyytiin. Tänään olen kotona kerännyt koko päivän pellolle paalamatta jääneitä heiniä. Ne on siis kaadettu, mutta sellaisissa paikoissa, ettei saada paaleihin. Tätä irtoheinää löytyy paljon päädyistä ja sarkaojien reunoilta. Osa ehdittiin haravoida karhelle mukaan pyöhinnän ja paalauksen välissä, mutta paljon jäi haravoimattakin. Hullun hommaa, mutta kolme trailerillista rutikuivaa, vihreää heinää pellolla mätänemässä...Pakkohan ne on kerätä talteen ja ottaa syöttöön. Nyt mulla on siis kaksi karsinaa täynnä heinää. Kyllä niillä varmaan viiko mennään.

Heppoja ollaan kuskattu edes takaisin laitumen ja kotipihan väliä. Tammat on olleet kiimat kotona ja välissä sitten laitsalla. Sissikin oli sairaslomansa laiduntamassa ja palaili tänään hommiin. Hyvin se ainakin liikku, vaikkei rinta olekaan ihan täysin normaalin näköinen. Voi olla, ettei palaudukaan. Nyt tarttis saada meidän hieroja hoitamaan sitä laserilla. Venlakin lähti käymään kotona rokotus- ja laidunlomalla. Laitumilla olisi syötävää vaikka ja kuinka, mutta käyttöhevosia ja astutettavia joutuu pitämään kotona. En uskalla oreja viedä sinne myöskään, kun ei ole jatkuvaa valvontaa. Orivarsat ovat siellä olleet, mutta nyt ei ole kuin Reino ja sekin ruuna, joten yhtenä laumana laiduntavat.


Viime viikolla eläinlääkäri kävi taas ultraamassa yhden Ekun tammoista tyhjäksi. Olihan se odotettavissa, mutta harmittaa silti. Ekun viimeinen tamma ei nyt tule, kun tiinehtyminen on hyvin epätodennäköistä. Useampi tamma onkin vaihdettu Tarmolle. Se on ollut onnekas Ekun epäonnistuessa. Tarmo on saanu todella hienoja tammoja, kun olen luvannut , että voidaan vaihtaa siihen samaan hintaan, jos Ekun kanssa ei tärppää. Vaikka olisin todella halunnut Ekulle vielä lisää lapsosia tänne, niin noista vanhoista ei ikinä tiedä. Täytyyolla tyytväinen sitten siihen, että Tarmo saa tilaisuuden näyttää mitä se periyttää. Hilla on hyvänä esimerkkinä vielä nähtävilläkin.

"vähän" köyhemmät kotilaitumet, Sissikin tahtoo varsan...
Rose on nyt vielä viime viikolla astutettu Ekulla ja Lissu on juurikin kiimassa. Netta vaihdetaan Tarmolle, ettei mene hirmu myöhäseen. Tänään on sitten varattu Ekulle viimeinen matka. Kyllä siinä meinasi väkisin surku tulla ja syyllinen olo. Mutta niinä hetkinä, kun se juoksee jatkuvasti edes takaisin... Se on raastavaa katsella toisen huolta enkä millään pysty järjestämään sille sellaisia oloja, että se ei huolestuisi ja stressaisi. Se pitäisi saada jonneksin omaan rauhaan tammojen kanssa laumaan. Lauman pitäisi pysyä muuttumattomana eikä lähistöllä saisi olla muita hevosia. Nyt Kaija on pitänyt sille seuraa viereisellä lohkolla ja se on ok, kun ketään (ruunaa) ei tuo lähelle.

Kylkiluut paistaa eikä viimeksi saatu kuin toinen etukavio vuoltua, kun poni kävi niin kierroksilla...mutta hieno se on silti <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti