sunnuntai 16. helmikuuta 2014

201. Koulukisareissu

Tänään meillä oli ohjelmassa harjoituskoulukisat Somerolla. Lapset halusivat mennä Possulla ja kaveriksi pakattiin Rose. Luokat oli vähän "huonot" helpon b:n puuttuessa, joten Minni ja Tarmo jätettiin suosiolla pois laskuista. Nuutti osallistui raviohjelmaan (hevoshullu taitokisa taso I), Peppi meni aikuisohjelman, kuten myös Olivia Rosella. Itse menin Rosen kanssa helpon A:n (He A:10). Se on aika paljon vaikeampi ohjelma kuin joulukuussa menty he A:2. Siihen kuuluu takaosakäännökset, lisätty käynti ja vastalaukat kaarevalla uralla. Myös käyntinostot on Roselle vielä vaikeita. Eikä sen muoto ja kokoamiskykykään ole vielä he a-tasolla, mutta ei se mitään. Me treenataan. Aina kun kiipeän sen selkään, tulee olo, että tätä voisi tehdä enemmänkin. Mutta olen enemmän kuin tyytyväinen tähän nykyiseen järjestelyyn. Outilla on "päävastuu" ponin ratsastamisesta, Olivia menee pari kertaa viikossa ja itse kiipeän kyytiin silloin tällöin. Lähinnä, jos Outi ei pääse johonkin kisoihin/valkkuun. Kädet on täynnä hommia muutenkin ja Outi pystyy viemään ponia eteenpäin ja huolehtimaan sen laadukkaasta ratsastamisesta.

Keskiviikkona menin Rosella Krissen valkussa. Harjoiteltiin vähän kisaradassa olevia tehtäviä, mm. ensimmäisiä takaosakäännöksiä sekä raviväistöjä. Nostoja ja vastalaukkoja ei päästy harjoittelemaan jäisen kentän pohjan takia. Niiden harjoittelu jäi siis kisojen verkkaan... Muuten tamma oli tosi mukava, mutta epätasainen muoto vaatii vielä urakalla töitä. Paljon lisää voimaa takaosaan. Laukassa voimattomuuden huomaa parhaiten. Lyhentäminen on vielä kovin vaikeaa ja poni meneee helposti etupainoiseksi. Poni ei oikein haluaisi ottaa takajalkoja rungon alle, vaan laukkaa melko suorin jaloin. Nyt aletaan työstää sitä.

Nuutti oli hieman pettynyt, kun radalla ei ollutkaan esteitä. Reippaasti hän ratsasti jo ilman talutustakin verkassa. Radalla olin apuna. Nuutilla ei oikein keskittyminen vielä riitä tehtäviin, mutta halu kisaamaan on kova. Kyllä taas mietin siinä radalla juostessa pojan katsellessa maisemia ja jutellessa omiaan, että tästäkin lystistä saa maksaa 15€. Mutta jostain se on aloitettava. Halua kisoihin on ja näissä helpoimmissa luokissa kaikkien palkitseminen on toiminut hyvänä kannustimena. Kyllä oli onnellinen 5-vuotias, kun sai radan jälkeen rusetin, tikkarin ja spiderman-magneetteja! Ja poni sai paljon taputuksia.

Peppi meni verkassa niin tyylikkäästi. Hän ei ole varmaan vielä koskaan ennen saanut niin hyvää kontaktia poniin. Possu liikkui tahdikkaasti hyvässä muodossa ja Peppi istui kyydissä varsin tyylikkäästi. Kyllä äiti oli lapsestaan ylpeä! Radalla hän vielä vissiin jännittää sen verran, että jää vähän matkustamaan ja vain ohjaamaan ratsastamisen sijaan. Mutta tällä kertaa radassa oli kyllä enemmän ratsastamisen meininkiä kuin aikaisemmin. Hieman poni valui pitkäksi ja löysäksi radan edetessä jolloin mm. laukannostot vähän myöhästyi. Tämä kuitenkin lupaa hyvää ja tuloskin oli jo 62,857% ja he olivat ensimmäisiä ei-sijoittuneita. Tyttö oli niin tyytyväinen poniin. Tämä teki todella hyvää ratsukon keskinäiselle luottamukselle.

Rosen kanssa A:n verkassa tuli vähän sellanen olo, että mitä me täällä tehdään. No asetin tavoitteksi hyväksytyn radan ilman suurempia rikkoja. Poni oli aika virtaisa, mutta sain sen verkassa aika kivasti kuulolle. Suurin huoli oli lisätty käynti ja laukannosto käynnistä. Ne sujuikin ilman suurempia ongelmia. Käynnissä ei tullut rikkoja ja laukkakin nousi melkein suoraan. Vasen laukka sujui hyvin, mutta oikean laukan nostossa tuli väärä. Ja väärä. Ja väärä. Keskilaukka jäi esittämättä, koska oikea laukka ei vaan noussut. Siitä eteenpäin rata meni ok. Tamma oli yritteliäs ja epätasaista muotoa ja oikeaa laukkaa lukuunottamatta olin oikein tyytyväinen. Rose on kuitenkin vasta 6-vuotias. Lisää treeniä ja voimaa, niin siitä tulee oikein hyvä. Kuviot onnistuu jo nyt ja seuraavaksi aletaan hakea niihin tasaisuutta ja laatua.

Kokonaisuutena siis erittäin hyvä reissu ja ensi viikonloppuna uusiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti