maanantai 21. joulukuuta 2015

391. Ja luukku 21

En viitsi esitellä noita meidän nykyisiä poneja sen enempää,kun niistä tulee kerrottua muutenkin. Samoin meiltä myyty ja myöhemmin lopetettu Snutten (Netan ja Kaijan emä) on esitelty aiemmin tässä.

Seuraavana siis connemaratamma Rockfield Honesty (s. 2005)

2.12.2009
Nessi tuli meille peruskoulutukseen 4-vuotiaana varsan vieroituksen jälkeen. Meiltä lähti Netta vaihdossa nessin omistajalle asustelemaan samanikäiseen seuraan ja Nessi tuli mielle opiskelemaan ratsun oppeja. Omat oli silloin niin nuoria, ettei ratsastettavia juuri ollut ja kaipaillessani projektia nessi ilmottautui vapaaehtoiseksi. Vähän sillä oli selässä käyty, kävelty ja ravattu ennen varsomista, joten ihan nollasta ei tarvinnut lähteä. Tavoitteena meillä oli 5-v. kaudelle Ponibreeders ja Laatuponikisa.

Nessi oli kovin oppivainen ja miellyttävä työstää. Se teki hommia aina mielellään. Tosin helposti vauhtia saattoi olla liikaa. Silti mentiin paljon ilman satulaakin ja poni oli aina todella luotettava. Maastoilimme paljon ekana talvena ja peltolaukkailut oli molempien suosikkipuuhaa. Kerran mentiin nurinkin lumisella pellolla, kun Nessi liirasi sarkaojaan pituussuunnassa. Kun lunta oli ryntäisiin asti, niin nurin mentiin vauhdilla. Nessin kanssa aloitettiin valmentautuminen Annan ja Krissen valkuissa ja se kehittyi vauhdilla. Esteet oli selvästi Nessin juttu. Intoa oli vaan niin paljon, etti aina ehtinyt nostaa jalkoja riitävästi.

Kisaamaan aloitettiin heti 5-v. kaudella, jotta rutiinia tulisi. Lähinnä pikkuesteluokkia mentiin,mutta käytiin me yksistä koulukisoistakin nappaamassa ruusuke helposta C:stä. Kesällä käytiin Rotunäyttelyssä Tampereella. Itse näyttelyluokassa Nessi taisi olla viimeinen, mutta Ratsastusluokasta se nappasikin sitten voiton. Tavoitteeseenkin päästiin ja Nessi oli mukana niin Breedersissä kuin Laatuponikisassakin. Mitään menestystä ei tullut, mutta poni suoritui kunnialla annetuista tehtävistä. Hypätessä se alkoi olla koko ajan enemmän ja enemmän menossa. Se hyppäsi hyvin, mutta vauhtia oli liikaa. Jos jäi liikaa kiinni edestä, se keskittyi vain vastustamaan ratsastajan kättä ja meni lähes läpi esteistä. Nessi myös kantakirjattiin 5-vuotiaana ja esitin sen sielläkin.

2.5.2010 seuraesteillä Somerolla
Nessi sai jäädä meille seuraavaksikin vuodeksi ja tähdättiin jälleen breedersiin. Meille oli kuitenkin tulossa perheenlisäystä, joten sovittiin, että yksi meidän tallin tytöistä jatkaa sen kanssa treenejä, kunnes olen taas ratsastuskunnossa. Nessinkin kohdalla lopulta Essi oli puikoissa myös breedersissä, koska Fannin syntymä meni hätäsektioksi. Nessin kanssa kisattiin 90-100 cm luokkia aluetasolla ja kenttääkin  kokeiltiin. Suurin haaste oli sopivan kuolaimen löytäminen. Hackamore oli toimiva pitkävartisena, kunnes sen turpaosa napsahti poikki kesken estevalkun. Pelhamia se vastusti paljon kahdellakin ohjalla. Lopulta suorakumikuolain toimi parhaiten.

Breedersin jälkeen Nessi siirtyikin Essille ylläpitoon vielä vuodeksi ja jäi siis asumaan meille. Essin lähtiessä hevoshommiin Saksaan ehdin vielä mennä Nessillä muutamat kisat ennen sen muuttoa uuteen ylläpitokotiin Jämsään. Sain hypättyä sillä kvaalit harrasteluokkaan kenttäkisoihin, 80 cm radalla nollat ja 90 cm yhdellä puomilla. Hienosti Nessi meni kenttäkisoissakin. Koulupuolella saatiin melko tasainen rata, ratesteet puhtaasti. Maastossa yksi harmittava kielto kaarteesta nopeasti tulleelle kapealle mökille.

Nessi ehti siis olla meillä kolme vuotta ja paljon sen kanssa opittiin. Haasteita oli paljon sen herkkyyden vuoksi. Nessin kanssa oli pakko etsiä pehmeää vaikuttamista, koska se jännittyi helposti jos yhtään jäi pitämään. Nykyään Nessi on poniratsastajalla Tampereen suunnalla ja kisaa (tai ainakin viime kaudella kisasi) 110 cm luokkiin asti 3-tasolla. Näitä on kiva seurata ja ihastella kehitystä, kun on ollut tekemässä alkutyötä. On ollut hienoa nähdä ponit tositoimissa ponikuskeineen.



2 kommenttia:

  1. Kiva lukea näitä esittelyjä poneista! Hyvää joulua sinne!

    VastaaPoista