maanantai 7. joulukuuta 2015

386. Seiska

Seitsemäntenä esittelyyn pääsee Lissun ensimmäinen varsa eli connemara tamma Cailin O'Cassiopeia (s.2001) sukuposti

Lina 2-vuotta
Lissun ensimmäinen varsa Lina syntyi Lissun silloiselle omistajalle. Lissu oli silloin hoitoponini jo kolmen vuoden ajan. Alkuun mua hieman harmittikin astutuspäätös, koska olimme edenneet kisauralla hyvää vauhtia 100 cm tasolle ja viimeinen ponivuosi olisi ollut edessä. Jos Lissu ei olisi tiinehtynyt, olimme valmentajan kanssa suunnitelleet nousua 110 cm luokkiin. Mutta tiinehän se oli. Reilun kuukauden astutusreissun jälkeen Lissu oli todella haastava käsitellä ja märkä kesä oli tehnyt riviäkin joka jalkaan. Hoidin jalkoja ja tein maastakäsin harjoituksia sen kanssa seuraavan kuukauden. Tiineyden aikana kuitenkin meille kehittyi vahva luottamus, kun oli aikaa tehdä asioita kiireettä. Melko pitkään tehtiin kävelymaastoja ilman satulaa.

Noin viikko ennen Linan syntymää vietin aikaani yötä päivää tallilla. Tuvan ikkunasta tarkkailimme laiduntavaa Lissua pitkin yötä. Sillä viikolla olin yksin kotona, kun vanhempani olivat kesälomareissulla. Olin siis koiravahtina ja kukkien kastelijana. Kesäkuun 16. päivä lähdimme joskus yhdeltä päivällä ystäväni Vonnen kanssa käymään meillä kotona kuuden kilometrin päässä ruokkimassa koiran ja kastelemassa kukat. Olimme liikkeellä kevarilla eli kovin kauaa emme olleet poissa. Takaisin tullessa huomasimme, että Lissun laitumen ympärillä oli porukkaa. Se ryökäle oli varsonut sillä välin, kun oltiin poissa! Kovin paljoa ei onneksi myöhästytty ja päästiin näkemään kuitenkin ensimmäiset ylösnousemiset ja syömiset. Lissu oli alusta asti ihan superemä.

Linan kanssa puuhailin alusta asti. Totutin käsittelyyn, harjaamiseen ja jalkojen nostoon. Se oli myös äärettömän kiltti ja järkevä varsa. Lissu oli kovasti varsan perään ja ensimmäiset ratsastukset ilman varsaa olivatkin ihan mahdottomia. Lina otti asian paljon rauhallisemmin. Pientä epäonnea pikkuneidin elämään mahtui, kun se loukkasi karsinassa toisen takajalkansa. Aamuruokinnan jälkeen niiden karsinan alahaka oli jäänyt auki ja varsan jalka luiskahtanut oven alta. Karsinan lattia oli noin 10 cm käytävää korkeammalla. Siitä seurasi letkutusta ja haavan puhdistusta, mikä ei ollut ihan helppo tehtävä. Kaikki Lissun varsat ovat olleet hyvin reaktiivisia ja ärhäköitä tietyissä tilanteissa. Pieni arpi tästä äksidentistä Linalle lopulta jäi, vaikka se lopulta antoi hienosti jalkaa hoitaa.

Lina 1 kk
Linan kasvaessa kävin taluttelemassa sitä lähimaastoissa ja ohjasajoakin opeteltiin. Raahasin Linaa myös mätsäreissä ja kävi se Hippoksenkin näyttelyssä kaksi vuotiaana samalla kun Lissu kantakirjattiin. Linan kääntyessä 3-vuotiaaksi auttelin jonkun verran sen ratsukoulutuksessa. Minä olin se, joka roikkui kyydissä ja valmentajamme oli narun päässä. Lina oli rohkea ratsuoppilas. Hyvin on jäänyt mieleen kuinka se alkuun oli hyvin etupainoinen varsinkin ekoissa laukoissa. Kun se kerran meinasi kompastua nenilleen, niin kummasti sitä ryhtiä ja tasapainoa alkoi löytyä. Lina on aina ollut taipuvainen lihomaan ja laukka olikin alkuun "lihapullalaukkaa", jossa edetään suorin jaloin. Tämän jälkeen Linan työstäminen jäi mun osalta.

ensimmäinen ratsastus
Vuonna 2007 kysyttiin Linaa leasingiin varsotusta varten. Sitä ei  kuitenkaan silloin haluttu antaa muualle. Siitä huolimatta se astutettiin ja varsoi seuraavan vuonna silloiselle tallinpitäjälle orivarsan. Nykyisin tämä ruuna Capaillin Liath on edelleen samalla omistajalla ja toimii tuntiponina. Anselmi oli meilläkin yhden kevään ratsutuksessa ja paljon siitä löytyi tuttuja piirteitä. Lina asuu yhä syntymätallillaan. Välillä se käy seuran pikkukisoissa ja yhtenä vuonna kävin sen kanssa Vermon poninäyttelyssäkin. Nyt olen uudelleen myös alkanut haaveilla tilausvarsan teettämisestä, kun itselle ei Lissusta tammavarsaa kotiin jäänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti