maanantai 12. lokakuuta 2015

366. Estekisoissa ja Noppakuvia

Sunnuntai meni estekisoissa. Anni ja Tarmo Tampereella ja me Pepin ja Possun kanssa Muurlassa oman seuran kisoissa.

Tarmo meni kaksi 110 cm rataa. Ensin avoin 110cm, jossa yksi ylimääräinen voltti radalla, kun poni ei halunnut kääntyä tiukassa kurvissa. Nyt virtaa on taas ollut riittävästi (ja vähän enemmänkin). Viimeksi Annankin valkussa ponilla oli niin kivaa, ettei meinannut nahoissaan pysyä. Nyt pitäisikin keskittyä työstämään energia oikeaan suuntaan eikä lähteä riitelemään sitä vastaan. Tarmolla on myös ollut vähän paha tapa purra kiinni kuolaimeen, jolloin ei ihan keskity tulevaan esteeseen. Kolikon kääntöpuolella on erittäin terävä poni, joka kerää kinttunsa tarkasti esteiden yli. Nuorten 110 cm luokassa poni oli sarjan jälkeen taas napannut kuolaimesta kiinni eikä kuski saanut sitä avuille ajoissa, jolloin hieman pelottava sininen portti-este tulikin yllättäen eteen. Kielto siihen viime hetkellä ja kuski alas... Toisaalta mulle jäi positiivinen fiilis, koska ongelmana ollut vetämättömyys ja huolimattomuus on taas poissa. Kuskia tietty harmitti, kun ei saanut tilanteita ratkaistua, mutta selkeästi ollaan menty eteenpäin.

Seurakisoissa Peppi meni Possulla 60 cm ja sovittiin, että sen mennessä hyvin, voidaan ilmoittautua myös 70 cm luokkaan. Peppi on saanut nyt valtavan rohkeuden taas hyppäämiseen ja hän uskaltaa ratsastaa rataa, eikä vain jarruta ponia. Ekalla radalla yksi puomi kolahti, mutta muuten rata meni superhienosti. Kolahduskaan ei pudottanut puomia, joten ruusuke tuli. 70 cm mentiin samalla radalla ja Peppi lähti hyvin positiivisella mielellä radalle. Tämä rata meni vielä paremmin. Laukka oli sujuvaa ja kuski antoi ponin tehdä hommia rauhassa. Jälleen puhdas rata! Tämä oli Pepin ensimmäinen 70 cm rata ja lähtökohdat huomioiden aivan loistosaavutus. Kaksi kuukautta sitten Peppi ei suostunut hyppäämään edes pikkiriikkistä okseria tai mitään erikoisestettä. Hän ei uskaltanut antaa ponia laukata eikä oikein myödätäkään. Nyt vain toivotaan, ettei tule takapakkeja, vaan rohkeus ja draivi säilyy.


Venlankin olin ilmoittanut kisaan mukaan, mutta se yskähteli sileäverkassa sen verran monta kertaa, että jätettiin strttaamatta. Lämpöä ei ole ollut ja muuten tamma on hyvin pirteä, mutta otetaan nyt aika kevyesti, jos päästäisiin kuitenkin ensi viikolla Ypäjälle sen kanssa. Muuten Sissi saa tuurata...

Laitetaan tähän vielä muutama ratsastuskuva Noppis-Poppiksesta parin viikon takaa. Ekoja ravikeroja. Täytyy koittaa nakittaa joku kuvaamaan vertailun vuoksi nykytilaa.


Ratsastajan kanssa se ei näytä enää yhtään isolta ja ehkä pikkuhiljaa alan tottua näihin hevoskokoisiin hevosiin. Noppa etenee näissä kuvissa aika levollisella ilmeellä, vaikka rutiinia ei juuri ole. Pitäisi päästä nyt maastoilemaan sen kanssa Venlan perässä ja käymään jossain maneesillakin. keväällä oltaisiin sitten heti valmiita pyörähtämään joissain kisoissakin. No ehkä taitoja pitää vähän vielä hioa ennen ekoja kisoja. Meneehän se jo kaikki askellajit ja kääntyy.

1 kommentti:

  1. Hienoa Peppi ja Possu! Kyllä se rohkeus pysyy yllä, kun maltatte pysyä näissä korkeuksissa vielä hyvän aikaa. Jokainen hyvä kokemus vie eteenpäin! Isommille esteille ei kannata kiirehtiä, kun Possun täytyy sitten jo ottaa vauhtiakin eri tavalla. :)

    VastaaPoista